Esikoinen

TAPPAVAN TYLSÄ. Ei taisteluita. Ei paljastuksia. Ei ihmissuhdedraamaa. Ei menetyksiä. Ei onnenpotkuja. Ei taikuutta. Ei kerta kaikkiaan mitään. Tyhjää jaarittelua monen sadan sivu edestä, juonen etenemättä metriäkään mahtavasta ykkösosasta. Ihan valtava pettymys. Lue, jos haluat kehittää hermoja. Älä lue, jos odotat yhtä korkeaa tasoa kuin Eragonissa.

Yksinkertaisesti:

Aivan täydellinen kirja!!!

Juoni on hyvä, hahmot edelleen hyviä(paitsi tietysti äärimmäisen lattea eragon)ja itseäni erityisesti viehätti se, miten kirjassa kuvataan kuinka poika oppii asioita ja kasvaa ja muovautuu sekä henkisesti että fyysisesti. Kirja voi olla pitkästyttävä jos pidät räjähdyksistä, ammuskelusta ja henkeäsalpaavasta toiminnasta, mutta itse pidän paljon kirjoista jotka kuvaavat henkilöiden tavallista elämää. Ovathan he kuitenkin vain ihmisiä(sekä haltijoita, kääpiöitä ja urgaleita).

Ihan hyvä kirja. Jatkui sujuvasti Eragonista ja pysyi kiinnostavana loppuun asti vaikka kirjassa ei ollut kovinkaan paljon toimintaa. Ei millään vedä vertoja ekalle osalle, mutta toiset osat ovat yleensäkkin vähän valjumpia. Tärkeitä paljastuksiakin oli jonkun verran. Seuraavaa osaa sitten ;)

5/5! Rakastan tätä kirjaa (sarjaa)! On niin ihanaa uppoutua kirjaan, varsinkin tähän! En meinannut laskea kirjaa käsistäni! Siis ihan 5/5! Täyttä fantasiaa <3

Kirja oli täydellinen jatko-osa Eragonille! Kirjasta löytyi sitä tiettyä syvällisyyttä jonka vasta painona oli myös sopivasti toimintaa. Pieni miinus siitä että en vältäämättä olisi aina jaksanut lukea kertomusta Roranista vaikka sillä olikin kirjassa tärkeä merkitys.

Kirja... ei ihan täyttänyt odotuksiani, mutta oli kuitenkin mainio kokemus. Eteni ehkä hiukan hitaasti, mutta oli kuitenkin sen verran jännittävä, ettei se pahemmin haitannut. Ärsytti tosiaan ne suomennokset! Kaikkia ei edes löytynyt ja piti kuitenkin vähän väliä selata taas sinne loppuu katsomaan, että mitä tuokin taas tarkoittaa. Mutta muuten ihan mukava jne. Suosittelen.

kvetha fricai! atra esterní ono thelduin. Mor´ranr lífa unin hjarta onr.un du evarínya ono varda. sé onr sverdar sitja hvass! kirja oli uskomatonta jatkoa Eragonille. rakastin kirjan joka tavua kaikilla soluillani. tämäkään ei ollut kirja jota joku alipalkattu poika kirjoitti ja jota äiti ja isi vetelivät naruista "koska vuokra pitää maksaa kuun lopussa" kirja oli ihana jatko uskomattoman suunniteltuun seikkauluun. haltijat ylittivät kuvitelmani. heidän ailahtelevaisuus kuvasti juuri sitä mikä välillä painui unholaan: he eivät ole ihmisiä. siksi heitä ei voi kritisoida. kaikki kirjassa ylitti villeimmätkin odotukseni, ja välillä tuntuu että itse Christopher itsekkään ei tienyt mitä seuraavaksi tapahtuu. kuljin läpi Alagnësian läpi kanssa Eragonin, Saphirnan, Roranin ja Paolinin kanssa. odotan minne seuraavaksi mutkitteleva polku vie meidät.

Juoni on edelleenkin mielenkiintoinen kuin ensinmäisessäkin. On helppoa kuvitella kirjan kohtauksia kuten ekassakin. On mukava lukea, miten Rorankin liittyy tarinaan mukaan kunnolla. Selvää on ollut tähän asti Eragonin rakkaussuhteet Aryaan. Eragon tietää, ettei hän saa Aryaa itselleen, koska heillä on yksinkertaisesti liian monta vuosikymmentä välissä, että alkaisi kuvottaa. Samoin on Saphirankin kohdalla. Saphira luuli aluksi, että hän ei näe ketään muuta kuin Shruikanin omasta rodustaan. Mutta kun hän näki Glaedrin, hän luuli, että Glaedr on se, jonka kanssa he laittaisivat rotunsa uuteen uskoon. Mahtavaa tekstiä.

olin lukenut sarjan ensimmäisen osan ja pitänyt siitä,joten päätin lukea toisenkin osan. Enkä muuten katunut! Kirja oli upea ja sen maagisuus vain parani. Oli hienoa seurata miten Eragon kehittyi haltioiden luona ja hänen mestarinsa opetukset olivat niin hyviä. Nyt vain odotta innolla miten sarja tulevaisuudessa jatkuu.

Prillinen, ei itseasiassa ollut kovin hyvä. Kirja meni eteenpäin ja mitään kiinnostavaa ei tapahtunut. Roran yllätti minut täysin, en ajatellut että hänellä saattaisi olla näinkin suuri osa Perillinen trilogiassa. Ellesméra ei ollut niin loistokas kuin luulin, haltiat vaikuttivat ankeilta ja paikka oli täynnä hiljaisuutta. Eivätkä haltiat olleet sellaisia miksi olin ne aina kuvitellut. Loppu taistelu oli surkea. Siinä ei ollut vauhtia eikä vaarallisia tilanteita. Miehet vain juoksevat, hakkaavat toisiaan ja kuolevat. Esikoinen kannattaa lukea jos tahtoo lukea todella hyvän seuraavan osan.

Kirja oli kokonaisuudessaan jotenkin pinnallinen, siihen ei päässyt kunnolla sisälle. Juoni oli kyllä hyvä, vaikka välillä menikin sekaisin tapahtumista sen seuraillessa eri henkilöiden seikkailuja ja tuntemuksia. Kirja ei ollut ihan yhtä raaka kuin sarjan edellinen osa, mutta tässäkin lopputaistelu käytiin läpi hirveän lyhyesti. Se myös muistutti hieman liikaa TSH:n Kaksi tornia -osan taistelua. Henkilöiden tunteita olisi kirjassa voinut kuvailla enemmän. Henkilöt olisi myös voitu esitellä kirjan aluksi, olin ihan pihalla lähes kaikista henkilöistä kirjan alussa. Olisin toivonut enemmän romantiikkaa kirjaan, kun ihan lapsille tätä ei ole tarkoitettu. Lopun paljastus Eragonista käsiteltiin mielestäni liian nopeasti. Roranin rooliin olin tyytyväinen. Loppu oli hyvä, mutta ehkä liian nopeasti käsitelty. Olisin toivonut Roranin ja Eragonin keskusteluun hieman syvyyttä lisää. Kirjassa ärsytti vieraskielisten sanojen ja sanontojen suomennokset kirjan takana, ne olisi voitu suomentaa suoraan tekstissä. Kaikkia ei myöskään löytynyt kirjan takaa. Näistä kirjalle iso miinus, vaikka kirjailija on selvästi nähnyt kielissä vaivaa.