Alkuteos ilmestynyt 2005. Suomentanut Tero Kuittinen. Kannen kuva: David Frankland. Sidottu.
Tomin ja Hesterin mykistävä tarina jatkuu
Tom, Hester ja heidän 15-vuotias Wren-tyttärensä ovat eläneet vuosia tuntemattomaan mantereeseen törmänneellä Anchoragen kulkukaupungilla, mutta äkkiä heidän rauhallisille kotikulmilleen ilmestyy Kadotettuja Poikia, jotka kärkkyvät Anchoragen kirjastossa säilytettävää vanhatekun aikaista Tinakirjaa.
Nuoruuden uhmassaan Wren antautuu mukaan seikkailuun, joka viskaa hänet Brightoniin, vedessä kelluvaan palmujen ja rantabulevardien varjostamaan lomaparatiisiin. Elämä kaupungissa osoittautuu kuitenkin kaikkea muuta kuin paratiisilliseksi, sillä Tinakirja tuntuu vetävän puoleensa kaikkia vallasta kamppailevia, häikäilemättömiä järjestöjä. Lopulta paikalle saapuvat myös Tom ja Hester jo museoon joutuneella Jenny Haniver -ilmalaivalla...
Philip Reeven scifisarja on hurmannut myös aikuiset lukijat ympäri maailman. Sarjan ensimmäinen osa, Kävelevät koneet, voitti sekä Nestlè Smarties Gold Awardin että Blue Peter Book of the Year 2003:n.
”Big, brave, brilliant.” – Guardian
Arvosana kirjalle
Philip Reeve
Philip Reeve on syntynyt vuonna 1966 Brightonissa, missä hän oli useita vuosia töissä kirjakaupassa. Työnsä ohessa hän osallistui näytelmien kirjoittamiseen ja tuotti ja ohjasi näytelmiä harrastajateattereille. Myöhemmin Reeve aloitti kuvittajan työn. Hän on piirtänyt kymmeniä suosittuja sarjakuvia.
Lapsesta saakka mielikuvitustarinoita kirjoittanut Reeve julkaisi ensimmäisen romaaninsa Kävelevät koneet vuonna 2002. Tämä omaperäinen teos saavutti niin lukijoiden kuin arvostelijoidenkin suuren suosion ja voitti Nestle Smarties -palkinnon ja oli myös Whitebread-palkintoehdokas. Romaani ja sen jatko-osat kertovat seikkailuista suuren tuhon jälkeisessä maailmassa, jossa vallitsee vahvimman laki.
Philip Reeve asuu nykyisin Dartmoorissa vaimonsa Sarahin ja poikansa Samuelin kanssa. Hän harrastaa lenkkeilyä, piirtämistä, kirjoittamista ja lukemista.
Kirja-arviot & arvosanat
Kirja-arviot 145
Viestit 4
Viisitoista vuotta on kulunut siitä, kun Tom Natsworthy ja Hester Shaw asettuivat aloilleen Anchorageen. Nyt heillä on tytär, Wren, jonka harkitsematon toiminta johtaa katastrofiin, ja niinpä Tom ja Hester joutuvat lähtemään pelastamaan jälkikasvuaan. Se johdattaa heidät Brightoniin, jossa majapaikkaansa pitää muuan vanha, joskaan ei niin mieluisa tuttava. Kaiken keskellä on salaperäinen Tinakirja, jonka sisältämä tieto saattaa olla tuhoisaakin tuhoisampi vääriin käsiin joutuessaan. "Tuhon aikakirja" (Karisto, 2006) jatkaa Philip Reeven Kulkukaupunkien kronikkaa. Sarja muuttuu kolmannessa osassaan entistä synkempään ja armottomampaan. Sota raivoaa, ruumiita syntyy ja ihmiset ovat valmiita tappamaan saadakseen haluamansa. Jaloina ja puhtaana eivät pysy kaikki sankaritkaan, ja erityisesti sisäisten ristiriitojen repimä Hester alkaa liukua kohti pimeää puolta. En ole moralisti, mutta nuorten tai nuorten aikuisten lukemistoksi kirja on melkoisen verinen, ja väkivaltaa käytetään usein ratkaisumallina. Aivan nuorimpien lukijoiden käsiin romaania ei siis kannata antaa. Väkivallan runsaudesta huolimatta kiroilua kirjassa ei esiinny lainkaan, vaan "pannahiset" ja "penteleet" ovat voimasanoista turskeimpia. Kertoneeko se jotakin aikamme arvoista, mene ja tiedä? Huumoria kirjassa on mukana melko vähän, mutta ainakin aikuislukijaa hymyilyttävät lausahdukset "On yleisesti tunnettu tosiasia, että varakas huijaritutkimusmatkailija kaipaa rinnalleen vaimoa" (s. 193). Moniulotteisissa henkilöhahmoissa lepää edelleen sarjan suurin vahvuus. Tom, Hester ja kumppanit eivät toimi aina oikein, vaan saattavat sortua hyvinkin raadollisiin ja vastenmielisiin tekoihin. Lisäksi kirjailija on osoittanut, ettei hän säästele hahmojaan, mikä lisää mielenkiintoa viimeistä osaa kohtaan. Kuka selviää - vai selviääkö kukaan?
