Pimenevä maa (Kävelevät koneet #4) - Philip Reeve 8.66   46

Alkuteos ilmestynyt 2006. Suomentanut Tero Kuittinen. Kannen kuva: David Frankland. Sidottu.

Guardian-lastenkirjallisuuspalkinto 2006.

Mahtavan, palkitun apokalyptisen seikkailutarinan huikea päätösosa

Kulkukaupunkien ja Vihreän Myrskyn välillä vallinnut epävakaa välirauha päättyy ja taistelut puhkeavat uudelleen. Vihollisuuksien keskellä Metsästysmaalle rakennetaan räjähtäneen Lontoon sirpaleista uutta kaupunkia, jonne Wrenkin ennen pitkää päätyy. Hester matkaa ilmojen teillä kostonajatusten riivaamana seurassaan uskollinen Shrike-marssija, josta on tullut erinäisten uudelleenkytkentöjen ansiosta niin hellämielinen, ettei se kykene tekemään pahaa kenellekään. Se voi vain yrittää suojella Hesteriä, kun autiomaasta löydetyistä kappaleista kootun Anna Fangin mielessä taistelevat lempeä Anna ja tunnoton tappajamarssija. Loppujen lopuksi Hester tahtoisi kuitenkin vain löytää Tomin, jota vanha ampumahaava ei lakkaa vaivaamasta ja jonka voimat iän karttuessa vähenevät…

Upean neliosaisen scifisarjan päätösosassa ratkeavat paitsi Tomin, Hesterin ja Wrenin kohtalot, myös koko ihmislajin tulevaisuus. Philip Reeve onnistuu jälleen yllättämään, kiehtomaan ja tempaamaan mukaansa. Palkittu sarja – Kävelevät koneet, Kadotettu manner, Tuhon aikakirja ja Pimenevä maa – on unohtumaton lukukokemus myös aikuisille lukijoille.


Kirja julkaistu lokakuu 26, 2007 (Karisto)
Alkuperäinen nimi A Darkling Plain

Tietoja muokattu toukokuu 6, 2017

Arvosana kirjalle
Omassa kirjahyllyssäni

Kävelevät koneet -kirjasarja

Sarja sisältää 4 pääteosta ja yhteensä teoksia 4 kpl.

Kävelevät koneet (Kävelevät koneet #1) 7.92   112
Kadotettu manner (Kävelevät koneet #2) 8.02   72
Tuhon aikakirja (Kävelevät koneet #3) 7.90   63
Pimenevä maa (Kävelevät koneet #4) 8.66   46

Kirja-arviot & arvosanat

Pipariponi
Arvosanat 241
Kirja-arviot 11
Viestit 0
helmikuu 20, 2008
10 / 10

Aivan loistava päätösosa kronikalle joka on yksi ehdottomista suosikeistani! Aloin suunnilleen itkeä kun se loppui, osaksi siksi että se oli koskettava, ja osaksi siksi että koko sarja loppui ja tulen kaipaamaan sitä kovasti... Viimeinen osa oli parempi kuin osasn odottaa. Monesti sarjat huononevat loppuun päin ja joskus ne eivät edes tarvistsisi jatko-osaa, mutta mutta tämä sarja lähes paranee loppuun päin! Laitoin heti viisi tähteä kun olin lukenut kirjan, se oli ehdoton. Loppu oli jotenkin ihana, niin koskettava, ja heti tajusin että tähä tämä sitten päättyi. Mahtavaa oli se että ensimmäisissä kirjoissa olleet erilliset henkilöt ja niiden tarinat ikäänkuin punoutivat yhteen päätösosassa. Henkilöissä hyviä puolia ovat esim. se että he eivät ole sillä tavalla ylivoimaisia ja parhaita, vaan ovat tavallisia ihmisiä otka eivät pysty ihmetekoihin. Olen nääs kyllästynyt sellaisiin täydellisiin päähenkilöihin. Paikkoja ja hnkilöitä kuvailtiin hyvin eikä mitään jäänyt epäselväksi. En huomannut mitään moitittavaa! Suosittelen kirjaa kaikille jotka jaksavat lukea vähän paksumpia kirjoja, ja pitävät fantasiasta! LOISTAVA!!!!!!

Dark Clark
Arvosanat 283
Kirja-arviot 28
Viestit 1
marraskuu 20, 2007
10 / 10

Nälkäisten kaupunkien kronikan neljäs ja viimeinen osa on ehkä yksi parhaimmista koskaan lukemistani nuortenfantasiakirjoista. Tarinan mahtipontinen meno lyö laudalta jopa sarjan edelliset osat (Kävelevät koneet, Kadotettu manner, Tuhon aikakirja) ja onnistuu herättämään lukijassa voimakkaita ja ristiriitaisia tunteita – etenkin loppuratkaisu kaikessa surumielisessä kauneudessaan jäi mieleen. Tarina sijoittuu kauas tulevaisuuteen, maailmaan, jossa kaupungit joutuvat kulkemaan telaketjuilla ja syömään toisiaan säilyäkseen hengissä. Yksi tarinan keskeisimmistä jännitteistä onkin kulkemisenvastustajien, Vihreän myrskyn, ja kulkukaupunkien liittouman välinen verinen sota, jossa ei keinoja kaihdeta. Keskeisimpinä kertojahenkilöinä toimivat edellisistä kirjoista tutut Tom ja Hester, sekä Tuhon aikakirjassa näyttämölle astuneet Theo ja Wren. Heidän vaiherikkaat seikkailunsa ovat arvaamattomuudessaan jännittävää luettavaa. Henkilökaarti on monimuotoinen ja jotkut henkilöistä ovat kerrassaan loisteliasta jälkeä – marssija Shrike salaisine unelmineen, marssija Fangin sielusta kamppailevat raaka tappokone ja eloisa ja herkkä Anna Fang. Myös professori Pennyroyal on koomisuudessaan elämää suurempi hahmo – hänen kommenttinsa saivat minut naurahtamaan ääneen jopa tarinan synkimmillä hetkillä. Oli myös hauska huomata, että Reeve oli ympännyt tarinaan mukaan kulkukaupunki Helsingin. Ja löytyipä yhdestä kaupungista jopa intertekstuaalisena viittauksena Walter Moers Platz. Loistava kirja, tummanpuhuvaa, kekseliästä ja ennen kaikkea mielikuvituksekasta scifiä. Yksi kirjan puutteista oli luultavasti se, että koko lukemisen ajan tuntui kuin kirja olisi ollut aikuistenkirja, josta miltei kaikki seksuaalisuuteen viittaava on leikattu tarkoituksellisesti pois. Vaikka kirja toimii nytkin, pieni tasapainotus olisi saanut sen käymään aikuisille suunnatusta fantasiastakin. Toinen, hieman pienempi juttu, pani ärsyttävästi silmään. Jotkut nimet kuulostivat nimittäin lapsellisilta – nimet Kalapulla ja Pahiksien pesä eivät välttämättä tuo mieleen yllä kuvaamaani kirjaa vaan aivan jotain muuta. Mutta eipä tuo paljon haitannut. Täydet viisi tähteä.

carmyli
carmyli
Arvosanat 227
Kirja-arviot 0
Viestit 0
maaliskuu 26, 2021
Antoi 8 / 10 arvosanan kirjalle
Jawanen
Jawanen
Arvosanat 231
Kirja-arviot 2
Viestit 4
heinäkuu 18, 2020
Antoi 10 / 10 arvosanan kirjalle
MARGO
MARGO
Arvosanat 356
Kirja-arviot 0
Viestit 0
syyskuu 21, 2019
Antoi 10 / 10 arvosanan kirjalle
huhtikuu 7, 2019
Antoi 8 / 10 arvosanan kirjalle
maaliskuu 25, 2019
Antoi 10 / 10 arvosanan kirjalle
huhtikuu 7, 2018
Antoi 9 / 10 arvosanan kirjalle
lokakuu 6, 2016
Antoi 8 / 10 arvosanan kirjalle
toukokuu 27, 2016
Antoi 8 / 10 arvosanan kirjalle