Variksen Velho
@ Ngugi wa Thiong’o
Alkuteos M?rogi was Kagogo ilmestynyt 2006. Tekijän kikujusta englanniksi kääntämästä laitoksesta Wizard of the Crow suomentanut Seppo Loponen. Päällys: Kristiina Segercrantz. Sidottu, kansipaperi.
Tähtifantasia-palkinto 2008.
Variksen Velho on pysähdyttävä kertomus Afrikan diktatuurin kokeneista maista. Se sijoittuu fiktiiviseen Aburirian valtioon, jossa nuoret rakastavaiset Nyawira ja Kamiti taistelevat maan korruptoitunutta hallintoa vastaan. Valtiaan syntymäpäivän kunniaksi aiotaan pystyttää taivaaseen asti ulottuva rakennelma. Jotta hankkeelle saataisiin Globaalipankin rahoitus, Abuririassa järjestetään ennennäkemätön imagokampanja, jossa jokainen soraääni tulkitaan vallankumouspyrkimykseksi.
Ngugi wa Thiong’osta on tullut Kenian siirtomaavaiheen jälkeisen ajan tuntojen tulkki ja Afrikan luetuimpia nykykirjailijoita. Variksen Velhon hän kirjoitti ensin äidinkielellään kikujulla ja käänsi sen itse englanniksi. Maagisen realismin keinoin ja afrikkalaisen kerrontaperinteen kuvastoa hyödyntäen hän luo runsaan, sadunomaisen maailman, yhtaikaa kuvitteellisen ja toden, paikallisen ja yleisinhimillisen.
Huolella annosteltu satiiri paljastaa Ngugin kirjoittajanluonteen terän. Moni asia vaikuttaa farssilta mutta muistuttaa liiaksi todesta alistuakseen leikiksi.
”Variksen Velho on ennen kaikkea suurenmoinen, taianomainen kertomus, kenties Ngugin elämäntyön kruunu. (– –) Hän on muuttanut tarinankertomisen voiman aseeksi totalitaarisuutta vastaan.” – The Washington Post
”Afrikkalaisia kansantaruja tursuava allegorinen teos, joka on samalla erinomainen poliittinen satiiri.” – Tähtifantasia-palkintoraati
Arvosana kirjalle
Ngugi wa Thiong’o
Ngugi wa Thiong’o (s. 1938) on kenialainen kirjailija. Teoksissaan hän käsittelee sekä siirtomaavallan aikaa että nyky-Kenian ongelmia. Ngugi wa Thiong’o on työskennellyt kirjallisuuden professorina useissa yliopistoissa Euroopassa, Afrikassa ja Amerikassa. Hänen tuotantonsa käsittää romaaneja, novelleja, esseitä ja näytelmiä. Hänen teoksiaan on käännetty kymmenille kieleille ja hän on seitsemän yliopiston kunniatohtori.
Ngugi syntyi James Ngugi -nimisenä maalaisperheeseen Kamiriithussa Keniassa, joka oli tuolloin brittien hallinnassa. Hän kuuluu Kenian suurimpaan kansallisuusryhmään, gikujuihin. Hänen nuoruudessaan Keniassa koettiin Mau Mau -liikkeen itsenäistymistaistelu, molemmin puolin verinen. Ngugi perhe pidätettiin kapinallisina, jolloin hänen velipuolensa tapettiin ja hänen äitiään kidutettiin. Ngugi suoritti englannin kielen alemman korkeakoulututkinnon Makereren yliopistossa Kampalassa vuonna 1963. Ngugi julkaisi ensimmäisen romaaninsa 1964 opiskellessaan Englannissa Leedisn yliopistossa. Läpimurtonsa ”itäisen Afrikan kirjallisuuden isä” teki vuonna 1967 Kenian itsenäistymisen vaiheita kuvaavalla romaanilla Nisun jyvä. Tämän romaanin myötä Ngugi siirtyi Frantz Fanonin innoittamaan antikolonialistiseen marxilaisuuteen. Vuonna 1976 hän muutti alkuperäisen nimensä nykyiseen muotoonsa, koska halusi kunnioittaa sukujuuriaan. Ngugista tuli tärkeä hahmo postkolonialistisen kirjallisuudentutkimuksen piirissä.
Vuonna 1977 Ngugi wa Thiong´o joutui vankilaan ilman oikeudenkäyntiä. Syyksi riittivät näytelmät, joissa arvosteltiin Kenian hallintoa työläisten ja maanviljelijöiden epäoikeudenmukaisesta kohtelusta. Pidätysaikanaan hän kirjoitti vankilan vessapaperille ensimmäisen nykyaikaisen gikujunkielisen romaanin Paholainen ristillä. Ngugi vapautui vankilasta 1978 Amnesty Internationalin kampanjan ansiosta. Daniel Arap Moin diktatuuri laittoi Ngugin virkakieltoon yliopistossa ja hänen perhettään häirittiin. Ngugi joutui vuonna 1982 Britanniaan maanpakoon. Sittemmin hän siirtyi asumaan ja työskentelemään Yhdysvaltoihin. Kenian hallitus suunnitteli edelleen kirjailijan salamurhaamista. Yksi yritys tapahtui kirjallisuuskonferenssissa Hararessa, mutta Zimbabwen poliisi pysäytti sen. Vuonna 2004 Ngugin maanpakolaisuus päättyi ja hän palasi Keniaan. Siellä hänen asuntoonsa murtauduttiin ja Ngugi ja hänen vaimonsa pahoinpideltiin. Ngugi palasi Yhdysvaltoihin ja kirjoitti Variksen Velhon (2006), ensimmäisen romaaninsa liki kahteenkymmeneen vuoteen. Suomessa teos voitti Helsingin SF-seuran Tähtifantasia-palkinnon.
Kirja-arviot & arvosanat
Kirja-arviot 179
Viestit 0
'Variksen velho' oli koskettava ja ajattelemaan laittava lukukokemus. Kirja on melkein maagisen realismin tyyppiesimerkki, sillä sitä lukiessaan ei osaa sanoa, mikä on loppujen lopuksi totta ja mikä kuvitelmaa. Kirja alussa työtä etsivä, Intiassa opiskellut Kamiti tulee vahingossa perustaneeksi Variksen Velhon vastaanoton, kun hän ja Nyawira pakenevat poliiseja. Variksen Velhon luokse virtaa kasvava joukko taikuuksien hakijoita, lopulta aina Aburirian yritysherroja ja valtiojohtoa myöten. Abuririaa hallitsee diktaattorina Valtias, jota Länsi tukee kylmän sodan aikaisten kommunismin vastaisten tekojen (verilöylyjen) ansiosta. Valtias saa tarinan alussa päähänsä ajatuksen Taivasmarssin, uuden Baabelin tornin rakentamisesta. Rahaa torniin lähdetään hakemaan Globaalipankilta New Yorkista. Kamiti ja Nyawira sotkeutuvat lopulta valtakunnan ministerien sisäiseen taisteluun ja Valtiaan politiikan koukeroihin. Nyawira paljastuu vastarintataistelijaksi, jota lopulta ajaa takaa koko valtiollinen poliisi. 'Variksen Velhossa' tulee esiin toisenlainen, Euroopassa tuntematon Afrikka. Kirjassa liikutaan nälänhätien, sotien ja konfliktien ulkopuolella, siinä Afrikassa joka on todella olemassa mutta jota ei juuri esitellä meille televisiossa. 'Variksen Velho' tuo esiin afrikkalaisten ajatusmaailmaa ja näkökulmia, mikä pistää ajattelemaan Euroopan ja muiden maiden suhteita Afrikkaan. Vaikka kirjassa lopulta valta vaihtuukin ja politiikkaa vaihdetaan, mikään ei kuitenkaan lopulta muutu. Mutta kaiken epätoivon ja toivottomuuden keskellä pilkahtaa toivonvalo Nyawiran Kansan Äänen liikkeessä. 'Variksen Velhon' luettuaan alkaa ymmärtää, miksi joistakin Afrikan maista käy jatkuva ihmisvirta kohti Välimerta ja Eurooppaa. Kirja pistää ajattelemaan ja muovaa jopa maailmaankuvaa uusiksi. Suosittelen jokaiselle. Arvosana: 8+.
