Toimittanut Markku Sadelehto. Suomentanut Matti Rosvall. Kansi: Kari T. Leppänen. Taitto: Raimo Nikkonen. Nidottu.
- Pääkallomies (Skull-Face, 1929)
- Meren kirot (Sea Curse, 1928)
- Syvyyden saalistaja (Out of the Deep, 1967)
- Ihmissusi (Wolfshead, 1926)
- Zambebwein kuu (Moon of Zambebwei / The Grisly Horror, 1935)
- Arabun talo (The House of Arabu, 1952)
- Jälkisanat (Markku Sadelehto)
Kauhua ja fantasiaa Conanin luojalta
Tämä on uusi valikoima Robert E. Howardin vetäviä tarinoita. Mukaan mahtuu viisi jännittävää novellia ja pienoisromaani Pääkallomies, jonka nimihenkilö on kuin Osama bin Ladenin arkkityyppi Nostradamuksen ennustuksissa. Terroristijärjestö uhkaa tuhota Lontoon, ja sen tiellä on vain amerikkalainen hasiksenpolttaja.
Arvosana kirjalle
Robert E. Howard
Robert Ervin Howard (Yhdysvallat, 1906–1936) tunnetaan Conanin ja monen muun fantasiahahmon luojana. Howard oli erittäin tuottelias kirjailija, vaikka romaaneja hän ei kirjoittanut kuin kaksi. Howardin pääalana olivat lyhyet kertomukset, joita hän sai julkaistuksi eri viihdelehdissä. Niistä kuuluisimpia on Weird Tales, jossa julkaistiin yli 60 Howardin kirjoittamaa tarinaa. Myöhemmin Howardin tarinoita on myyty kirjamuodossa yli 10 miljoonaa kappaletta.
Howard syntyi texasilaisen lääkäriperheen ainoaksi lapseksi. Howard oli jo lapsena erittäin kiinnostunut historiasta ja suuri kirjallisuuden ystävä. Ehdoton suosikkikirjailija oli Jack London. Howard kävi usein elokuvissa, joissa hänen suosikkejaan olivat sellaiset mykkäelokuvien seikkailuklassikot kuin Bagdadin varas, Notre Damen kellonsoittaja ja Robin Hood. Koulun kiusaajia vastaan hän puolustautui alkamalla harrastaa painonnostoa ja nyrkkeilyä. Howard inhosi tiukkoja sääntöjä ja rutiinia, mikä teki koulunkäynnin vastenmieliseksi.
Kirja-arviot & arvosanat
Kirja-arviot 5
Viestit 0
Tarinat kympin arvoisia, mutta tyypilliseen tapaan mustista käytetty törkeää kieltä, mitä jälkisanoissakin käsitellään. R.E.H piti mustia ihmisiä samassa glooriassa kun ennenvanhaan länkkärit Amerikan alkuperäiskansoja, eli intiaaneja. Kuulema sen ajan kieltä, jos näin on niin kovasti korviin ja silmiin kävi. Itsekin käytin lapsena samaa kieltä, kun en paremmasta tiennyt. Kolmenkymmenen vuoden evoluutio on saanut mun muuttamaan käyttäytymistäni toivottavasti parempaan suuntaan.
Muuten kirja loistava.
Kirja-arviot 330
Viestit 1245
Pääkallomies on alun perin julkaistu Weird tales lehdessä jatkokertomuksena. Pienoisromaani onkin jaoteltu useaan lyhyeen lukuun. Tarinassa on samankaltaisuuksia Sax Rohmerin Fu-Manchu kertomuksien kanssa, joissa valkoista rotua uhkaa ”keltainen vaara”. Pääkallomiehessä vaara tulee vain eri suunnasta. Tarinan pääpahiksena on Atlantiksen vedenalaisista raunioista noussut kammottava Kathulos. Kauhua tarina ei varsinaisesti herätä, vaan se on lähinnä jännityskertomus, missä on mukana myös draamaa. (Kaunis neitokainen, joka täytyy pelastaa).
Kirja-arviot 2
Viestit 11
Tämän kokoelman kuusi kertomusta ovat itsenäisiä tarinoita, eikä niissä esiinny Howardin tunnetuimpia sankareita. Kaikki novellit ovat pohjimmiltaan seikkailukertomuksia, joissa on myös fantasia- ja kauhuelementtejä. Tarinoissa näkyy sekä Howardin parhaimmat että huonoimmat puolet. Monessa novellissa on samankaltaiset peruselementit (miehekäs sankari, pulassa oleva neito, yliluonnollinen pahis ja tämän vähälahjaiset kätyrit, epäinhimillinen hirviö… ), ja melkein minkä tahansa niistä voisi muuttaa Conan-tarinaksi pelkästään muuttamalla nimiä ja aikakautta. Dialogi on usein teennäistä ja tarinan juonenkäänteet selitetään lukijalle puhki. Mutta Howard on mestari laatimaan tyylipuhtaan seikkailukertomuksen, ja hänen tekstissään on voimaa ja tunnelmaa, jonka suomentajakin hyvin tavoittaa. Plussaa myös siitä, että suomentaja ei ole pelännyt käyttää nykyään pannassa olevaa neekeri-sanaa. Zambebwein kuu on virkistävä ja viihdyttävä kokoelma perinteisiä pulp-seikkailuja ajalta ennen kuin poliittinen korrektius, pasifismi ja feminismi tappoivat lajityypin.
