Vieras

Hyvä kirja

Sakotan arviossani kuitenkin alun takia, koska se oli pakkopullaa ja kamalaa lukea. Onneksi sitkeys voitti :)

Todella hyvä kirja! Kerronta on sujuvaa ja tarina jännittävä. Katsoin tästä tehdyn elokuvan ennen kirjan lukemista ja tykkäsin siitä. Kirjan luettuani pidin tarinasta ehkä vielä enemmän, koska se sai lisää syvyyttä. Arvostan myös tavallaan kirjan kolmiodraamatilannetta, joka ei kuitenkaan ole sellainen toisaalta.

Itse en ole lukenut twilighteja, ja tuskin tulen niitä koskaan lukemaankaan -millä ei tosin ole mitään sen kanssa tekemistä mitä tästä kirjasta tykkäsin. Itse kirjan kannet ja takakannen teksti eivät houkuttaneet itseäni alun perin lukemaan kirjaa. Toisin kuin twilightin elokuvat -joista en ole erityisemmin pitänyt- tykkäsin paljon The Host elokuvasta ja sen innoittamana halusin lukea myös kirjan -mitä yleensä en tee, sillä kirjaa on tylsä lukea jos on katsonut ensin elokuvan sillä tietää mitä suunnilleen tulee tapahtumaan. En voi väittää, etteikö asia olisi edelleen hieman haitannut minua; kirjassa ei paljoa ollut isompia juonenkäänteitä joita en olisi jo ennalta tiennyt. Siitä huolimatta minun on pakko ylistää kirjaa. Itse tykkäsin siitä erityisen paljon ja luin koko kirjan alle viikossa, joka on itselleni nopea tahti. Jotkut sanoivat kirjan olleen hieman tylsä, hassua kyllä en itse pitänyt sitä mitenkään tylsänä, vaikka tosiaan tiesin suunnilleen jo kirjan sisällön. Kirjan sivumäärä kauhistutti minua alkuunsa -tähän asti lukemani kirjat ovat olleet keskimäärin 400 sivun mittaisia- mutta sivujen paljoutta ei huomannut lukiessa, kun tarina sieppasi mukaansa, eikä kirjaa melkein tohtinut laskea käsistään ennen kuin sen oli saanut luettua. Kirja sai minut välilä kyyneliin, välillä nauramaan hahmojen mukana ja olisin jopa tahtonut sen jatkuvan pitempään. Toki aina kirja poikkeaa hieman elokuvasta, mutta voin sanoa tykkääväni molemmista edelleen hyvin paljon. Suosittelen siis kirjaa myös muille, vaikken kehotakkaan ensin katsomaan elokuvaa, sillä on mukavampi lukea kirjaa tietämättä mitä tulee lopulta tapahtuman ;) Itseäni jäi myös mietityttämään, että onkohan joskus kirjasta mahdollisesti tulossa jatkoakin? 

Olen katsonut kirjasta tehdyn elokuvan ennen kirjaa ja epäilin siksi, että en pitäisi suuresti kirjasta. Nyt kirjan luettuani olen kuitenkin sitä mieltä, että kirja oli mahtava! Elokuva ei ollut läheskään niin hyvin tehty, mutta arvostelen kirjaa en elokuvaa joten... Hahmot kumosivat minut aivan täysin, varsinkin Vael. Hän on ihana päähenkilö ja haluaisin lukea hänestä paljon, paljon lisää. Myös muut hahmot kuten Jamie ja Jeb painuivat mieleeni. En itse henkilökohtaisesti pidä tulevaisuudesta kertovista kirjoista, mutta nyt käsitykseni niistäkin muuttuivat. Katsotaan luenko näitä lisää. Vieras oli kaunis kirja. En ole ennen törmännyt kirjaan jonka sisältö olisi kaunista. Niin puhdasta ja herkkää. Teksti oli helposti luettavaa ja kuten sanottua kaunista. Tämä kirja muutti myös minun käsitykseni Stephenie Meyeristä. En ollut kuvitellut, että hänen tekstinsä olisi tällaista. Nyt haluan ehdottomasti lukea lisää tämän teoksiaan. Suosittelen ehdottomasti!

Todella koukuttava kirja. Olin katsonut ensin elokuvan ja mietin olisiko enää mitään ideaa lukea koko kirjaa, mutta onneksi päätin lukea. Tästä kirjasta sain enemmän kiinni kuin elokuvasta, joka sekin oli hyvä. Mutta kuitenkin kirjassa kerrottiin kaikki niin paljon yksityiskohtaisemmin ja mielenkiintoisemmin. Kirja parani todellakin loppua kohti. Todella hyvä kirja, suosittelen :)

Katsoin elokuvan pari vuotta sitten, kun se ilmestyi. En varsinaisesti pitänyt siitä. Tämä kirja ylitti odotukseni. Vaikka tapahtumia ei paljoa ollut, kuvailua ja syvällistä pohdintaa kirjasta löytyi. Tämä oli kaunis lukukokemus. Kirjaa ei vain pystynyt laskemaan käsistä ja löysin itseni hereiltä aamuneljältä vieläkin lukemasta.. Suosittelen kaikille joita vähänkään arvelluttaa pitäisikö lukea.

Näin ensin Vieraasta tehdyn elokuvan, josta innostuin lukemaan itse kirjan. Kirja osoittautui onneksi paremmaksi kuin leffa versio :) Pidin Vieraasta paljon enemmän kuin Twilight-sarjasta, koska kirjan idea oli mielenkiintoisempi. Lukisin mielelläni Stephenie Meyeriltä muita tämän kaltaisia kirjoja!

Tosi hyvä kirja ja on tääkin useamman kerran luettu. :) AIvan mahtavasti kirjoitettu ja RAKASTAN Iania!!! Suosittelen KAIKILLE!

Upea. Loppua kohden ei yksinkertaisesti voinut mennä nukkumaan, vaikka oli jo aamuyö ja aikainen herätys. Häkellyttävän hieno teos.

Hyvä Meja mielenkintoinen kirja. Erilainen, kuin Houkutus-sarja. Ehkä vähän vähemmän romantiikkaa, mutta silti tosi hyvä. Kirjassa on myös toimintaa. Yksi parhaista kirjoista. Mielenkiintoisen tekee sielujen tapa elää ja heidän ajatusmaailmansa. Hahmot ovat mielenkiintoisia ja todellisia. Jatkaisipa Meyer tätä sarjaa!

pidin vieraasta kaikesta Meyerin tuotannosta eniten. suosittelen kaikille

Tämä kirja on mielenkiintoinen ja ihana. Tätä kirjaa rakastan aina. Suosittelen;)

Ehdottomasti yksi lempikirjoistani! Twilighteissa Meyer kirjoittaa teinifantasiaa, ja liikkuu kolmiodraaman ympärillä melkein koko kirjasarjan ajan, Vieras (The Host) on myös nuoremmille suunnattu, mutta laadukkuus on niin paljon huikeampi että voi vain ihmetellä onko Vieras ja Twilightit saman kirjailijan kirjoittamat. Ensiksi voisi luulla että kirja on yksinkertaisen perinteinen avaruusoliotvaltaavatmaan-tyyppinen kirja, mutta siinä on niin paljon muutakin. Kiintoisaa on, että "avaruusoliot" -kirjassa nimeltään sielut- ovat erittäin sivistyneitä ja eivätkä lähellekään vihreitä kolmiopäitä. Henkilöt ovat herkkiä ja syviä, etenkin päähenkilöt. Elin mukana tarinassa kokoajan ja tunsin henkilöiden tuskan, kaipuun ja kärsimyksen. Romaani on psykologinen, ja panee lukijan miettimään toden teolla. LUKEKAA! :)

Mä niin tykkäsin tästä kirjasta! Omaksi onnekseni luin tämän ennen kuin olin lukenut Twilighteja, joten ei ollut Meyerin suhteen ennakko-odotuksia. Tykkäsin kyllä Twilighteistakin, mutta tämä kirja oli tyystin erilainen. Ehkä jopa parempi!

Mukava ja mielenkiintoinen, vaikkakin melko ennalta arvattava kirja.

Vieraassa Stephenie Meyer on hyvin mielenkiintoisen psykologisen ongelman äärellä: Miten toimia ja tehdä päätöksiä, jos saman ruumiin sisällä olisi kaksi erillistä minää, jotka haluavat eri asioita? Jos minät pystyisivät keskustelemaan keskenään, miten he ratkaisisivat mahdolliset vastakkaiset motiivinsa? Voisivatko he löytää yhteisen sävelen? Ketä he rakastaisivat? Tässä tarinassa ei ollut vain hyviä ja pahoja. "Hyvistä" henkilöistä paljastui tarinan edetessä synkkiä puolia ja toisaalta "pahoista" inhimillisiä puolia. Mikä yllättävintä, tarinan inhimillisin olento ei ollut ihminen ensinkään! Vaeltajan matka ihmisyyteen ja ihmisenä toimimiseen oli mielenkiintoista seurattavaa. Olin tunteella mukana tarinassa heti ensisivuista lähtien (perhanan Meyer kun saat minut aina itkemään!) ja sydän syrjälläni tuskailin, ettei tarina millään voisi päättyä onnellisesti kaikkien osapuolien kannalta. Vaeltajan rooli syrjeksittynä ja halveksittuna luolayhteisössä toi minun mieleeni Aylan ja Luolakarhun klaanin. Ja kuten Aylan turvana oli vanha rampa Creb, Vaelin puolella on vanha Jeb. Ja löytyipä sieltä vastine julmalle Broudille myös... Tämä ei liene sattumaa, eiköhän Stepheniekin ole Luolakarhun klaaninsa joskus lukenut... Lyhyestä virsi kaunis, tämä oli erittäin hyvä kirja! Olin suhtautunut Meyeriin "yhden tempun ponina", nuorten vampyyri-ihkuromantiikan kirjoittajana, enkä uskonut hänen tarjoavan mitään aikuisten scifille. Toki meyermäiset piirteet löytyivät tästäkin kirjasta ja romanttinen juonikuvio myös, mutta tarina on ajatuksia herättävä, mielenkiintoinen, koukuttava ja hyvin kirjoitettu. Loppufiiliksenä jäi, että wau mikä matka! Tämä tarina tulee taatusti jäämään mieleen! :)

Aivan ensimmäiseksi haluan sanoa varoituksen tai vinkin sanan (riippuu mistä vinkkelistä katsoo). Huolimatta sanoista Stephenie ja Meyer, Vieras on hyvin erilainen kuin Twilight. Ja koska itse en Twilightista pahemmin perusta, Vieras oli positiivinen yllätys. Jos siis olet Twilight fani, varaudu yllätyksiin, mutta jos et ole, varaudu positiivisiin yllätyksiin. Vieras lumosi minut heti ensimmäisestä lauseesta alkaen. Kieli, (joka näin sivumennen sanoen ei mielestäni koskaan ollut se mihin Twilight kaatui) on sujuvaa ja mukaansa tempaavaa. Kirjan keskivaiheilla on kyllä myös tylsempi vaihe, mutta itselläni sivut kääntyivät silti nopeassa tahdissa, koska halusin kuollakseni tietää, kuinka tarinassa lopulta kävisi. Erityisen kiinnostavana pidin Melanien ja Vaeltajan päänsisäistä dialogia. Vihamielisesti alkanut suhde kääntyy lopulta lujaksi ystäävyydeksi ja liittolaisuudeksi. Asiasta ei myöskään anneta liian mukavaa kuvaa, Melanie ja Vaeltaja käyvät taistelua ruumiin hallinnasta, ja vaikka Vaeltaja tekee omia ratkaisujaan, Melanie kertoo oman mielipiteensä hyvin ponnekkaasti. Rakkaussotkutkin tulevat astetta mielenkiintoisemmaksi, sillä vaikka Melanie asuukin Vaeltajan takaraivossa, hän saattaa olla tälle mustasukkainen, aivan kuten kenelle tahansa muullekin. Enempää en oikeastaan raaski paljastaa, sillä suuri osa Vieraan koukuttavuudesta ja voimasta liittyy jännittävään juoneen ja loppuratkaisuun. Kirja nosti pariin otteeseen kyyneleet silmiin, mutta loppu oli ainakin tälle lukijalle mieluinen. Vieraan jatko-osista liikkuu myös jonkin verran huhuja, mutta henkilökohtaisesti toivon tämän jäävän tähän. Vieras oli hyvä sellaisenaan, eikä kaipaa enempää, varsinkaan väen vängällä tehtyjä kökköjä jatko-osia. (Tähän ovat monet uusista nuortentrilogioista sortuneet.) Kirjasta on tehty myös tänä keväänä ilmestynyt samanniminen elokuva, jonka haluaisinkin nyt kirjan luettuani nähdä.

Tämän kirjan lukemisen kohdalla tuli todellinen haaste eteen: minun piti lukea kirjan seitsemänsataa (700) sivua viidessä (5) päivässä ja elettävä muuta elämää siinä samalla. Lisää vaikeusastetta muodosti se, että kirjan alku ei tuntunut kovinkaan kiinnostavalta, eikä myöskään loppu. Keskellä oli parinsadan mittainen kiinnostava jakso minkä pystyi lukemaan melko nopeasti. Tämä hieman auttoi ajan kannalta, vaikka ei kauhean paljoa. En osaa sanoa mikä kirjasta teki sellaisen kuin se oli: hyvän ja mielenkiintoisen, mutta samalla hieman pitkäveteisen ja tylsähkön. Ehkä se johtui siitä, että olin katsonut elokuvan jo aikaisemmin ja se toi tietynlaisia odotuksia kirjaa kohtaan. Tai sitten se vain johtui siitä, että kirjan kieli ja teksti ei vain napannut lievän pitkäveteisyytensä ja samoihin asioihin juuttumisensa takia.

Miten hän osaa luoda niin ärsyttäviä hahmoja? Kirjan ihmiskuvaukset ovat paikoin todella koomisia (olenko ainoa joka nauroi ääneen Vael/Teri & Päivä/Jodi kuvauksille?). Aikuisille suunnatuksiksi kirjaksi tämä oli kyllä aika perusteinidraama ja mm. Ian, Jared ja Jamie vaikuttivat ikäistään nuoremmilta. Kirja olisi kaivannut tiivistämistä tai enemmän toimintaa. Nythän siinä ei oikeastaan tapahtunut yhtään mitään ja silti pitutta oli 702 sivua.

Ehkä jopa paras lukemani kirja! Joka kerta kirjaa lukiessa lopussa aina nousee kyyneleet silmiin, vaikka tiedänkin miten kirja päättyy. Ja tähän ei ikinä kyllästy. Hahmot olivat ihania ja toisin kuin tuolla ylempänä huomautetaan mielestäni hahmot eivät olleet ollenkaan samanlaisia kuin twilightissa: jared on paljon agressiivisempi kuin edward ja edward on muutenkin sellainen sivistynyt tylsä pidättyväinen... Nooh oli hänessäkin hyvät puolensa. Jaha eksyin taas aihessa:D ja rosalie muistutti korkeintaan etsijää eikä bellssa ja wandassakaan paljon yhtäläisyyksiä ollut. Emmet tosin muistutti Kyleä... Noh mielipiteensä kullakin. Vael kylläkin oli todella tökerö suomennos ja ei kuulostanut oikealta Wandana ainakin itse ajattelin. Ohja voih rakastin kertomuksia muista planeetoista! Kirjassa kerrottiin todella mielenkiintoisesti ihmisistä "ulkopuolisen" näkökulmasta ja teoksessa kuvattiin kauniisti ihmisenä olemisen ihmettä. Ei voi muuta sanoa kuin että innolla odotan jatko osaa!ilmestymiseen mee tosin aivan liian kauan aikaa... Täytyy varmaan leffakin käydä katsomassa

Lukukokemuksena Vieras oli tavallaan ihan kiehtova. Pahemmin en ole scifiä lukenut, joten en voi tätä muihin genrensä tuotoksiin verrata. Vieras oli rutkasti parempi kuin twilight-saaga, mutta en silti tiedä tykkäsinkö tästä kirjasta vai en. Juoni ja idea olivat sinnällään ihan toimivia ja tykkäsin etenkin siitä, että juoni eteni sopivan rauhallisesti ja jotkut jutuista jopa tulivat yllätyksinä, eli siitä pisteet Meyerille. Hahmot kuitenkin saivat verenpaineeni kohoamaan, sillä ne ovat aivan liian twilightmaisia. Etenkin Jaredin ja Edwardin samankaltaisuus turhautti ja Jared olikin hahmoista ehdoton inhokkini. Etenkin hänen ja Edwardin samankaltaiset pakkomielteet ja jäykkyys turhauttivat. Eikö Meyer osaa kirjoittaa älykkäistä tosikoista, vaan pitääkö jokaiseen tarinaan tunkea tällainen? Muista hahmoista Ian muistutti aika paljon Emmettiä (mutta saa sen anteeksi, koska oli niin ihana hahmo) ja Mel ja Wanda (suomeksi Vael, joka kuulostaa aika köykäiseltä ainakin minun korviini) olivat jonkinlainen kombinaatio Bellasta ja Rosaliesta. Usein niitä päänsisäisiä keskusteluita lukiessa tuli mieleen se, miten Aamunkoissa puhuttiin Rosalien ja Bellan laumasta. Kirjassa oli myös muita turhauttavia sivuseikkoja, mutta koska Ian oli superihana, niin en viitsi tässä enempää listata. Suosittelen Vierasta, mikäli haluaa viihdyttää itseään ei-niin-syvällisellä hömpällä.

Vieras on ihana. Yksinkertaisesti aivan loistava, ja paljon parempi kuin Twilight, ainakin minun mielestäni. Pari henkilöä on tässä sanonut, että selvästikin tämä on tehty aikuisemmalle ikäluokalle kuin mille Twilight on tehty, tähän minun täytyy kyllä heittää vasta-argumentti; itse ainakin, vaikka olenkin "vain" kaksitoista, tajusin juonen hyvin, ja muutenkin ihan hyvin minun mielestäni kirjan voi lukea tämänkin ikäisenä.

Ehdottamasti yksi lempikirjoistani ! Minulla oli ollut jo kauan aikomus lukea tämä kirja, mutta jotenkin se aina kuitenki jäi kirjaston hyllyyn.. Onneksi kuitenki luin sen, vaikka alussa olikin vaikea pysyä kärryillä. Kirja paranee koko ajan loppua kohti ja lopussa ei voi uskoa, että kirja onkin luettu. Ei todellakaan liian pitkä kirja ! Vaikka pidänkin Twilight- sarjasta täytyy kuitenkin sanoa, että tämä kirja päihittää sen. Kaunis kertomus Meyerilta.

Ehdottomasti yksi parhaista kirjoista, mitä olen ikinä lukenut. En kyllästy tähän edes kerta toisensa jälkeen. Olen lukenut kirjan ehkä - mitä - 6 kertaa, ja silti tekisi mieli lukea taas uudestaan. Kirja ei ollut yhtään liian pitkä, olisi voinut olla jopa pidempi. Juoni on mielenkiintoinen ja päähenkilöt ovat loistavia. Parempaa kirjaa saa kauan etsiä, enkä tiedä löytyisikö.

Rakastan tätä kirjaa. Juoni oli mielenkiintoinen, mutta ehkä hieman liian pitkä. Melanie ja Vaeltaja luovat mahtavan kaksikon. Vael kuitenkin saa parhaan henkilön tittelin, kun on niin kiltti ja ymmärtää ihmis lajin arvokkuden. Loppu on mielestäni oikeudenmukainen ja siksi kirjasta jäi vain mukavia muistoja. Vieras päihittää Twilight-sagan mennen tullen. Suosittelen.

Lainasin kirjan kirjastosta ja päätin lukaista sen koska kirjan juoni vaikutti mielenkiintoiselta. En ole lukenut yhtään Stephenien Meyerin kirjoja aiemmin. Kirja oli hyvin kirjoitettu, mutta auttamatta liian pitkä. Pidän itse nopeasti etenevästä juonesta ja tässä juonen kulku takkusi tosi pahasti. Ainakin minulle tapahtumien hitaus puudutti ja se teki kirjasta tylsän. Meyer osaa kirjoittaa ihan hyvin, mutta lukisin mieluummin ohuempia kirjoja, joissa juoni on tiivistetty kahteensataan sivuun.

meyeriltä taas uusi upea kirja. kirja oli niin mukaansatempaava että välillä piti mennä tarkastamaan oikeasti peilistä ettei silmissä välähtänyt hopeaa. ja kadulla vastaan kulkijoiltakin... voih suloinen Vael ja Melanie ja vielä Jamie! itkin usein kirjan koskettaessa sieluuni (huomaa ironia). se loppu oli tosin tökerö sillä kun Vael sai pienen teinityön ruumiin (anteeksi juonenpaljastus!) niin Ianin ja Vaelin rakkaus suhde sai oksennuksen karvaan maun suuhuni. siis se Ian sai mielestäni pedarin luonteen. se oli kirjan lähes ainoa häiriöntekijä. joten lukukokemus oli lopu koittaessa äklö. mutta kaikki tarinat niistä toisista planeetoista oli kyllä kivoja. SUOSITTELEN LÄMPIMÄSTI! ianista huolimatta

Olin pyytänyt tätä kirjaa lahjaksi, sillä juoni kuulosti mielenkiintoiselta. Ihan alkumetrit luin jokseenkin innokkaasti, mutta sitten lukuinto alkoi hiipua.. Ihmisten astuessa kuvioihin aloin kiinnostua tästä paljon enemmän, ja loppupeleissä luin tätä päivisin, illoin ja öin, enkä lopettanut kuin vasta silloin, kun kirja itse oli tullut päätökseen. Oli jotenkin mielenkiintoista lukea kirjaa vieraan silmin, siis jonkin muun, kuin ihmisen. Kirjassa tapahtuvat tunnekuohut vaikuttivat minuun yllättävän paljon, ehkä tähän eniten tähänastisista lukemistani kirjoista. Rakastuin kirjaan täysin, vaikka minua jäi muutama kohta ''ärsyttämään''. Aluksi kolmiodraama oli mielestäni jotenkin ahdistavaa, mutta sitten tajusin, että se on osa kirjaa, eikä sitä olisi sopinut jättää pois. Loppuratkaisuun en ollut ihan täysin tyytyväinen. Suosittelen ehdottomasti tätä kaikille! Tämä avasi silmäni uusille lukumahdollisuuksille, sillä ennen luin melkeinpä vain ja ainoastaan tietynlaista fantasiaa. ^^

Kuten moni muukin (jälleen kerran), olin myös epäluuloinen kirjaa kohtaan. Olin aikaisemmin lukenut kirjailijan Houkutus -sarjan, ja tykkäsin, joten se oli luultavasti ainut syy miksi takerruin tähän. Takakansi ei kerro juurikaan mitään. Ihan romanttinen ja riipaiseva tarina, käsittelee loistavasti ihmisyyttä ja sen olemassaoloa. Myönnän ylpeänä että itkin kirjan aikana monta, MONTA kertaa! Mikäli tykkäät hulvahduksia vatsaan ja keuhkoihin tuovista kirjoista, tätä et voi jättää väliin!

Olin hiukan epäluuloinen kirjaa kohtaa ja en olisi välttämättä edes aukaissut sitä ellen olisi lukenut ja kysellyt muiden mielipiteitä kirjasta. Kyllä Meyerikin hiukan siihen vaikutti, sillä olin lukenut myös Houkutus sarjan enkä pitänyt sitä pahana. Eniten pelkäsin tästä kirjasta kuitenkin sitä, että se juuri voisi olla houkutuksen tapainen, mutta onneksi ei. Suoraan sanoen olen iloinen, että rohkaisin itseni ja aloin lukemaan tätä kirjaa. Ei kyllä kaduta ollenkaan. Se lukeutuu helposti suosikkeihini. :) Kuitenkin olin alussa jo pari kertaa luovuttamassa, mutta sitten päätin jatkaa, sillä monet olivat sanoneet sen vain parantuvan ja se olikin totta. Jouduin tarttumaan kirjaan kaksin käsin kiinni ja uppouduin siihen kunnolla. Ennen kun huomasinkaan olin lukenut kirjan, vaikka se olikin aika pitkä. Luettuani tuli samaan aikaan onnellinen fiilis ihanan kirjan takia ja surullinen fiilis kirjan loputtua. Toivottavasti tästä tulee toinenkin osa. En malta odottaa.

Kirjaa aloin lukemaan sen takia, että en löytänyt kirjastosta muuta, mutta en joutunut pettymään! Kirja on kokonaisuudessaan paljon parempi kuin Twilightit (näiltäkin tosin maine mennyt elokuvien takia) ja harmittaa sillä tiedän ettei tosi moni ala lukeen ees tätä kirjaa. Alku ei ollut paras, ja en olisi varmaan edes jatkanut kirjan lukemistta sillä inhoan preesens-tyyliä. Mutta ollessani lääkärin vastaanotolla, ei ollut muuta tekemistä ja jatkoin lukemista ja kirja parani koko ajan! Lopulta en vaan voinu lopettaa kirjan lukemista. Juoni oli tosi hyvä, en vaan tykännyt ainasesta kolmiodraamasta. Kirjan loppu oli paras, ja itkinki vielä.

Lueskelin tästä arvosteluja ja vähä epäilin kirjaa takakannen perusteella. Yksi syy miksi tämän päätin lukea oli se, että tämä on Meyerin kirjoittama. Alku takkusi pahasti. En meinannut pysyä yhtään kärryillä. Lisäksi alku oli vähän tylsähkö. Pelkkää Melanien ja "sielun" kahdenkeskistä valtataistelua. Mielenkiinto heräsi puolivälissä kun muita ihmisiä astui kuvaan. Suorastaan ahmin jokaisen rivin enkä voinut enää lopettaa lukemista. Todella oivallisesti keksitty juoni. Niin erilainen kirja kuin mihin olen tottunut, mutta ehdottomasti lukemisen arvoinen! Tämä kirja kannattaa lukea pari kertaa, että sisäistää koko kirjan sanoman.

Ihana kirja, ehkäpä jopa parempi kuin Twilight-sarja. Stephenie Meyer on vaan niin hyvä kirjoittaja! Juoni kuulostaa ainakin mun mielestä aluks vähän oudolta, (13 vuotias kakara kun olen) mutta sitten kun siihen pääsee kiinni, siihen ihastuu ja unohtaa kokonaan sen "outouden". Kirjan henkilöt ovat ihania, ja on ihanan erilaista että ne "pahikset" parantavat maapalloa ja ovat kilttejä, ihmiset ovat niitä väkivaltaisia murhaajia. Mutta siellä jossain kohdin kirjaa oli lause "jos ihminen pystyy vihaamaa jotain niin raivoisasti, vastapainoksi ihmiset pystyvät rakastamaan jotain niin paljon että voi kuolla sen puolesta". Mutta ihmisetkin pystyvät muuttumaan, se tulee kirjassa hyvin selvästi esille. Kaiken kaikkiaan ihana lukukokemus. Se ei kuitenkaan ole Twilight kakkonen, vaikka tekstistä kuitenkin huomaa saman kirjailijan. Eli tästä kirjasta ette uutta Houkutusta saa.

Meyerin tyyli kirjoittaa koukuttaa vakuuttavan varmasti. Vieraassa koukuttaa myös se kirjoille niin tärkeä omaperäinen idea. Vieras -kirjasta huomaa, että se tosiaan on kirjoitettu vanhemmille lukijoille kuin Twilight sarja. Jo aiemmin muut Meyerin kirjat lukeneelle Vieras tarjoaa sopivasti yllätystä. Se poikkeaa aiemmista, mutta samalla sanojen virrassa on paljon tuttua. Erittäin hyvä kirja. 9,5 erityisesti omaperäisestä ideasta

Suhtauduin kirjaan varautuvasti, sillä skifi ei kuulostanut houkuttelevalta ja takakannen teksti suorastaan työnsi pois luotansa. Mutta koska kirjoittaja on Stephenie Meyer luin kirjan - ja onneksi luinkin! Kirja on erilainen ja mielenkiintoinen. Hahmot ovat kukin omanlaisiaan ja Meyer on keksinyt loistokkaasti kirjassa olevat hopeiset sielut. Melin ja Vaelin ystävyys ja keskustelut ovat ihanaa luettavaa. Kirjan lukeminen oli jännittävää, sillä en saanut päähäni miten tarina voisi päättyä. Olisi hienoa, jos jatko-osa tulisi, sillä lopun kohdalta se on mahdollista. Meyer saa Vieraalla lukijan myös miettimään erilaisia kysymyksiä ihmisten väkivaltaisuudesta ja käyttäytymisestä. Kirja ei ole huonoa ajanvietettä millään sivulla ja suosittelen sitä iloisesti jokaiselle. Vieras on täydellinen, Meyer onnistui taas - tahtoo lisää!

Luin Vieras-kirjan jokin aika sitten englanniksi ja kirja nappasi mukaansa aivan eri tavalla kuin muu Stephenie Meyerin tuotanto. Kirjan juoni vaikutti mielenkiintoiselta enkä oikeastaan pettynyt kirjaan yhtään. Melin ja Vaeltajan "yhteiselo" oli kuvattu hyvin ja melko todentuntuisesti. Lisäksi sielujen historiasta ja elämäntavoista oli todella mukava lukea, ne oli keksitty taitavasti. Myös muut henkilöhahmot olivat loppuun asti mietittyjä eikä heitä sivuutettu noin vain. Näistä sivuhahmoista Jeb ja Jamie nousivat suosikeiksini. Plussaa tulee myös siitä, että tällä kertaa maapallo eivät yrittäneet valloittaa pahat avaruusoliot (tämä on melko käytetty idea) vaan hyväätarkoittavat sielut. Vieras on melkeinpä paras Meyerin kirjoittamista kirjoista ja kun jatkoa tulee, luen kyllä lisää ilomielin! Arvosanani tälle kirjalle: 9+

Hmm. Minulla olisi pitkälti samaa sanottavaa mitä Taika sanoi arvostelussaan. Turha sitä kuitenkaan toistaa. :) Lukekaa se. Mutta muutakin. Houkutus jatko-osineen on juuri sellaista kevyempää viihdettä, jota lukee omaksi ilokseen ja saadakseen viihdytystä. Vieras on aikuisempi, hitaammin etenevä ja pohdiskelevampi kuin se toinen sarja. Tälläisistä kirjoista joko pitää tai ei pidä, luulisin. Jotkut jotka tarttuvat tähän vain, koska ajattelevat löytävänsä toisen Houkutuksen, saattavat pettyä, kyllästyä tai/ja jättää kesken, koska eivät jaksa lukea tälläistä. Mutta olen sitä mieltä, että ennakkoluulojen jättäminen kannattaa. Vaikka inhoaisit Houkutusta ja sen jatko-osia, vaikka inhoaisit Stephenie Meyeriä (tai juuri sen vuoksi), lue tämä kirja jos vain uskot jaksavasi. Se on parempi kuin minä aluksi odotin, totaalisen erilainen kuin kirjailijan muut teokset. Erityisesti minä pidän tässä hahmoista. Tausta, yhteiskunta ja muut miljöö-asiat ovat sivussa, kerronta ja tarina keskittyvät henkilöihin ja heidän välisiinsä suhteisiin, ja siinä tapauksessa henkilöistä pitäminenhän on suuri plussa. :p Turha ruveta erittelemään hahmoja ja heidän ominasuuksiaan (lukekaa itse ;p), mutta tekisi mieli tehdä hahmoluetteloa ja lisäillä sydämiä useammankin henkilön perään. Minä siis pidin tästä. Pidin, paljon. kansikuva nyt on hieman outo, mutta ei sillä väliä, älkää antako vaikuttaa paitsi positiivisesti. (Sehän on kyllä oikeasti epäilyttävä, minusta ainakin.) Mietin viittä vai neljää tähteä, mutta tämä on posi-posi-positiivinen nelonen, neljä puoli ehkä suorastaan.

Stephenie Meyer taitaa kirjoittamisen. Hän tietää miten lukijan saa jäämään kiinni kirjaan. Hän osaa pitää jännitystä yllä viimeiseen asti. En yhtään ihmettele miksi kirja on saanut niin hyviä arvosteluja. Hän osaa asiasa. Enkä ihmettele myöskään miksi tämä kirja on suunnattu hiukan aikuisemmille. Houkutus-sarjan voi lukea kuka tahansa, mutta tämä kirja vaatii keskittymistä. Se on hyvä, eikä minun mielestäni sen kanssa joudu missään kohdassa pitkästymään. Joillekin pikalukijoille, jotka haluavat saada nopeasti kirjan luettua, se saattaa tuottaa vaikeuksia. Kirjaan tarvitaan ajatusta ja sitä täytyy joskus pysähtyä miettimään. Vieras käsittelee osakseen meidän ihmisten perusluonnetta. Meyer on oikeassa siitä, että olemme enemmän, kuin väkivaltaisia, mutta emme kuitenkaan hirviöitä. Emme kaikki. Tämä kirja kuuluu lajiin, josta jokaisella on oma mielipiteensä. Jos pitkästyt vielä puolivälin jälkeen, niin siinä tapauksessa suosittelen jättämään kirjan kesken. Minun mielestäni erittäin hyvä.