Alkuteos ilmestynyt 1886.
1. laitos: Ilmojen valloittaja. Karisto, 1922. Suomentanut Werner Anttila. Jules Vernen romaanit 3. Kariston nuorisonkirjoja 32.
2. laitos: Robur Valloittaja. WSOY, 1975. Suomentanut Pentti Kähkönen. Kuvittanut L. Benett. Sci-fi -sarja. Sidottu.
Tieteisromaanin suuria nimiä on Jules Verne. Hänen huikea matkaseikkailunsa vuodelta 1886 ottaa kantaa ajan ilmailuongelmaan: kuuluuko tulevaisuus ilmaa kevyemmille vai raskaammille lentolaitteille. Jännittävän tapahtumaketjun lomassa tarina välittää aivan ainutlaatuista tietoa ilmailun varhaishistoriasta. Insinööri Robur on rakentanut ”lentolaivan”. Keksintöön ei uskota, ja tästä kimpaantuneena Robur sieppaa mukaansa kaksi ilmapallopurjehtijaa ja lennättää heitä puolitoista kertaa maapallon ympäri.
Arvosana kirjalle
Käännetty englanniksi Robur the Conqueror
Jules Verne
Jules-Gabriel Verne (1828–1905) oli ranskalainen kirjailija ja tieteiskirjallisuuden edelläkävijä. Verne kirjoitti muun muassa avaruusaluksista, lentolaitteista ja sukellusveneistä, jotka tulivat todellisuudeksi vasta myöhemmin 1900-luvulla.
Jules Verne syntyi Nantesin pikkukaupungissas ja vietti lapsuutensa Loire-joella sijaitsevalla saarella. Eristynyt sijainti vahvisti hänen mielikuvitustaan. Lyseon jälkeen Verne lähti Pariisiin opiskelemaan juristin tutkintoa varten. Noin vuonna 1848 hän ryhtyi kirjoittamaan. Matkakertomusten tekeminen vaikuttaa paljastaneen hänelle omimman alansa: viehättävästi liioitellut matkojen ja seikkailujen kuvaukset, joista välittyvät tieteelliset yksityiskohdat lisäävät tarinoiden uskottavuutta.
Verne tutustui kirjailijoihin Alexandre Dumas ja Victor Hugo, jotka neuvoivat häntä kirjoittamisessa. Hän myös tapasi kustantaja Pierre-Jules Hetzelin, joka neuvoi Verneä lisäämään romaaneihinsa komiikkaa, muuttamaan surullisia loppuja iloisiksi ja laimentamaan poliittista sanomaa. Vernen ensiteos julkaistiin 1863. Tästä lähtien Verneltä ilmestyi lähes joka vuosi yksi tai useampi teos. Useimmat hänen teoksistaan ilmestyivät ensin sarjamuodossa Hetzelin kustantamassa viikkojulkaisussa.
Jules kirjoitti Merkilliset matkat -sarjan romaaneitaan yli 43 vuoden ajan, kunnes hän kuoli 87 vuoden iässä vuonna 1905. Vernen tuotantoon kuuluu 54 Merkilliset matkat -romaania, 11 muuta romaania ja lukuisia muita tekstejä. Verne on 148:lla kielellä käännettynä maailman käännetyin kirjailija. Verne tunnetaan yleisesti ”tieteiskirjallisuuden isänä” yhdessä aikalaisensa H. G. Wellsin kanssa. Verne seurasi eri maanosien politiikkaa ja oli hyvin perillä myös uusista tieteellisistä saavutuksista.
Vernen ensimmäiset romaanihahmot olivat melko stereotyyppisiä nerokkaita tutkijoita ja löytöretkeilijöitä, jotka olivat viktoriaaniselle ajalle tyypillisen reippaan edistyshengen vallassa ja tekivät uhkarohkeita matkoja maapallon tuntemattomiin osiin. Toisen ryhmän hänen tuotannostaan muodostavat erilaiset seikkailutarinat, joissa tiede on vain pienenä osana tarinaa.
Sci-fi -sarja -kirjasarja
Sarja sisältää 37 teosta.
WSOY:n sarja.
”Sci-fi on lyhenne termistä science fiction, ”tieteiskirjallisuus”. Sci-fi -kirjoissa tunkeudutaan tiedon tuolle puolen, jännittävään ja salaperäiseen tuntemattomaan – mahdollisuuksien rajoille.”
Alasarja Säätiö
Alasarja Dyyni-sarja
Alasarja Jokimaailma
Kirja-arviot & arvosanat
Kirja-arviot 137
Viestit 4
Jules Vernen "Robur Valloittaja" on niitä kirjailijan tieteis- ja seikkailuromaaneja, joita en tullut lapsuudessani lukeneeksi. Muistelisin aloittaneeni kirjan, mutta keskenhän se jäi. Hyvä pieni minä! Vuonna 1886 ensimmäisen kerran julkaistu romaani on nimittäin harvinaisen puiseva tapaus, jonka lukeminen näin aikuisenakin oli teettää tenän. Olisin kovasti halunnut pitää kirjasta, lennetäänhän siinä sentään aikaansa edellä olevalla ja mielikuvitusta hivelevällä ilmalaivalla pitkin maailman mantereita aina etelänapaa myöten, mutta kun ei niin ei. Seikkailun tuntua ei pääse syntymään, vaan kirjailija käyttää ruutia enemmänkin Roburin komentaman ilma-alus Albatrossin alapuolella näyttäytyvien maisemien kuvailuun. Muutamat toiminnallisemmat kohtaukset ovat melko hengettömiä nekin. Nimihenkilö jää etäiseksi, hieman kapteeni Nemoa muistuttavaksi hahmoksi, josta ei saada tietää juuri mitään. Myös kirjan kaksi amerikkalaista päähenkilöä jäävät melko ohuiksi ja heidän mustaihoinen palvelijansa on puolestaan eräänlainen rasististen stereotypioiden koostuma, mistä Verneä on kuitenkin oman aikakautensa lapsena paha käydä moittimaan. Jos tämä olisi ensikosketukseni Verneen, niin viimeiseksi se saattaisi myös jäädä. Onneksi niin ei kuitenkaan ole.
