Alkuteos ilmestynyt 2008. Suomentanut Inka Parpola. Kuvittanut Dave McKean. Sidottu.
Hugo-palkinto 2009, Locus-palkinto (paras nuortenkirja) 2009, Newbery-mitali 2009, Carnegie-mitali 2010. World Fantasy -palkintoehdokas 2009, Mythopoeic-palkintoehdokas (nuortenkirjat) 2009, British Fantasy -palkintoehdokas 2009.
”Tämän lapsen kasvattamiseen tarvitaan enemmän kuin pari hyväsydämistä sielua. Siihen tarvitaan”, Silas sanoi, ”koko hautuumaa.”
Ei-Kukaan ”Eikku” on ihan tavallinen poika. Paitsi, että hän asuu vanhassa haudassa ja hänelle on myönnetty kunniakuolleen arvo. Aaveet suojelevat orvoksi jäänyttä poikaa kaikkialla vaanivilta jokamiehiltä.
Hautausmaalla kasvaneelle Eikulle aaveet ovat tutumpia kuin pitsa tai koulunkäynti. Hän ei aina muista, että kalmisto kätkee sisäänsä myös karmivia asioita.
Elävien pitää kuitenkin elää eikä viettää koko elämäänsä hautausmaalla. Onnistuuko Eikku aaveilta oppimillaan taidoilla kukistamaan julmat Jack-jokamiehet? Ja miten hän pärjää hautausmaan muurien ulkopuolella – ilman aaveiden apua?
”Paras kirja, jonka Neil Gaiman on koskaan kirjoittanut.” – Diana Wynne Jones
Kustantaja: Otava
Tyylit: fantasia, nuoret
Avainsanat: carnegie-mitali, hugo-palkinto, kummitukset, locus-palkinto
Alkuperäinen nimi: The Graveyard Book
Arvosanoja: 181
Dave McKean
David McKean (s. 1963) on englantilainen kuvittaja, valokuvaaja, sarjakuvataiteilija, elokuvaohjaaja ja muusikko. Hän yhdistelee taiteessaan piirustuksia, maalauksia, valokuvia, veistoksia ja digitaalista kuvaa koostekuvamaisiksi kokonaisuuksiksi.
Jo ennen valmistumistaan Berkshire College of Art and Designista vuonna 1986 McKean työskenteli kuvittajana. Samana vuonna käynnistynyt yhteistyö käsikirjoittaja Neil Gaimanin kanssa poiki kumppaneiden ensimmäisen sarjakuvaromaanin Violent Cases, joka julkaistiin 1987. McKean ja Gaiman ovat työskennelleet usein yhdessä myöhemminkin ja McKeanin tunnetuimpia töitä ovat Gaimanin luoman Sandman-sarjakuvan kannet.
McKean
Kirja-arvioita
|
Kat
(6/10)
elokuu 17, 2014
Olen lukenut tänän kirjan kahteen otteeseen, ensin omaksi huvikseni ja toisen kerran koouluun esseeseen. Kirja oli pitkäveteinen ja hieman tylsähkö, mutta kuitenkin sitä jaksoi lukea loppuun saakka.
...
(lue lisää)
|
|
Thialfi
(6/10)
tammikuu 21, 2010
Hautausmaan pojan lukee läpi mielellään. Kirjassa on runsaasti kiehtovia yksityiskohtia, huumoria, taitavaa kielenkäyttöä ja jännittäviä kohtia. Taustatarina jää jossain määrin viitteelliseksi. Lasten- ja nuortenkirjana teos on
...
(lue lisää)
|
|
Eija
(6/10)
syyskuu 10, 2009
Hautausmaan poika oli ihan kivaa luettavaa, mutta siihen se jäikin – ihan kivaksi. Koska kirja osottautui selvästi lasten kirjaksi, en siitä ihan hirveästi innostunut juuri sen lastenkirjamaisen ”simppelin” kerronnan vuoksi. Kirjan rakenne
...
(lue lisää)
|
|
Emelie
(6/10)
joulukuu 21, 2015
Synkästä alusta huolimatta melko hassutteleva tarina. Synkkyytteen ei missään vaiheessa vajottu liiaksi vaan tarina jaksoi pysyä keveänä. Kirjassa oli hyvä rytmitys, vaikka aluksi juonen selvä jaksollisuus häiritsikin. Lopussa kuitenkin
...
(lue lisää)
|
|
Mirelle
(9/10)
kesäkuu 16, 2015
Mielikuvituksellinen juoni, joka oli kaukana kliseisestä. Henkilöhahmot olivat kiehtovia ja salaperäisiä. Pidin myös kirjan joillakin sivuilla olevista kuvituksista. Pidin kirjasta, suosittelen kaikille.
...
(lue lisää)
|
|
Lady_
(6/10)
lokakuu 12, 2014
Kirja oli aika tylsä eikä meinannut jaksaa lukea loppuun asti...
...
(lue lisää)
|
|
Jussi
(8/10)
tammikuu 21, 2010
Vuonna 2002 suomennetun Unohdettujen jumalien jälkeen Gaimanin romaanit ovat olleet minulle jonkinlaisia pettymyksiä. Novellipuolella on kyllä tullut vastaan hyviä tarinoita. Edellinen hehkutettu nuortenkirja Coraline ei tehnyt suurta vaikutusta,
...
(lue lisää)
|
