Tyylit: scifi > avaruusooppera
Osallistu keskusteluun (viestejä 27 kpl)
Alkuteos ilmestynyt 2007. Suomentanut Hannu Tervaharju. Like-scifi.
1. painos: Like, 2009. Nidottu.
2. painos: Like-pokkari, 2018. Uusi kansikuva.
BSFA-palkintoehdokas 2008.
TÄHTIENVÄLISESSÄ TRILLERISSÄ MIKÄÄN TAI KUKAAN EI OLE SITÄ, MILTÄ NÄYTTÄÄ.
Timanttivyö on omituisten voimien vallassa. Dataa häviää, habitaatteja katoaa kartalta ja näyttää siltä kuin koneet olisivat pääsemässä valtaan. Mutta kuka tuhoisaa kaappausta itse asiassa johtaa? Tom Dreyfus on Sotisovan prefekti eli suojelupäällikkö, mutta nyt hänen suojeltavakseen lankeaa koko Timanttivyö kymmenine tuhansine habitaatteineen.
Kilpajuoksu avaruuden voimien kanssa käynnistyy. Kurkistus menneisyyteen on välttämätön, ennen kuin Dreyfus joukkoineen pääsee oikeiden henkilöiden jäljille. Kuka onkaan Kellomestari? Ja miksi kuusikymmentä vuotta sitten kuolleella pikkutytöllä tuntuu olevan voimia, joita kukaan ei osannut edes kuvitella?
Prefektin on lopulta hyväksyttävä se, että säilyttääkseen jotain arvokasta on joskus oltava valmis luopumaan osasta sitä.
Alastair Reynolds (s. 1966) on työskennellyt European Space Agencyn (ESA) astrofyysikkona ja on nykyään kokopäiväinen kirjailija. Like on julkaissut häneltä avaruusoopperat Ilmestysten avaruus, Kuilukaupunki, Timanttikoirat – Turkoosit päivät, Lunastuksen arkki, Sovituksen kuilu ja Jäänpuskijat.
Arvosteluja:
”Yhdistää avaruusseikkailun vankkaan dekkaritarinaan. Tiivistahtinen ja kekseliäs kirja, joka saattaa olla Reynoldsin tähänastisista paras.” – The Times
"Prefekti on läpeensä yhteiskunnallinen romaani – mutta samalla hyvin perinteinen synkkä dekkari. Dreyfus on kuin suoraan film noirin käsikirjoittajasta: kova poliisi, jolla on menneisyys, uskollisia apureita, petollinen pomo ja maine kurittomana, mutta pätevänä. Romaani on erinomaisen sulavasti kirjoitettu. Tarina etenee nopein leikkauksin, ja jännitys pysyy hyvin yllä. " – Vesa Sisättö, Parnasso
"Prefekti on omassa tyylilajissaan harvinaisen täydellinen ja hyvin rytmitetty teos." – Toni Jerrman, Tähtivaeltaja
"Tyyliä voi pitää upeana scifi-seikkailuna, jossa keskiössä ei ole teknisten keksintöjen mahdollisuuksista jaarittelu, vaan täysimittaiset luonnekuvaukset ja dramaattiset tapahtumat nykyajan sijasta jossain tulevassa." – Asta Tenhunen, Keskisuomalainen
"Moraaliset pohdiskelut nostavat teoksen selkeästi tavallisen jännityskertomuksen yläpuolelle." – Erkki Widenius, Lapin Kansa
Uusimmat keskustelut
| Aloita uusi keskustelu tästä kirjasta | Näytä kaikki keskustelut |
Tietoa kirjailijasta :: Alastair Reynolds
Alastair Reynolds on syntynyt vuonna 1966 Barryssa Etelä-Walesissa. Reynoldsin mukaan walesilainen tausta on vaikuttanut hänen tuotantoonsa, erityisesti hänen lapsuutensa aikaiset teollisuusalueet. Erityisen walesilaiseksi Reynolds ei kuitenkaan itseään tunne, sillä hän vietti lapsuutensa eri puolilla Britanniaa.
Jo lapsena tähtitiede ja avaruusmatkailu oli Reynoldsille kuin pakkomielle. Hän luki science fictionia, lähinnä perinteisiä nimiä kuten Arthur C. Clarkea ja Isaac Asimovia. Kuusitoistavuotiaana hän turhautui scifin lukemiseen ja siirtyi rikos- ja jännityskirjallisuuden pariin. Tieteiskertomuksia hän laati jo nuorena. Myöhemmistä scifikirjailijoista häneen ovat tehneet vaikutuksen muun muassa M. John ... (lisää)
Muita kirjoja joista saatat pitää
 |  |  |
Kirja-arvioita (3) |
|---|
Kirja on arvosanansa alarajoilla, ja harkitsin pitkään kolmea tähteä. Lopulta kuitenkin päädyin neljään, lähinnä siksi että Reynolds on niin hyvä kuvaamaan tulevaisuuden vempaimia ja teknologiaa, joista pidän kovasti.
Tämä ei kuitenkaan muuta miksikään sitä tosiasiaa, että tämä on Reynoldsin tähän mennessä julkaistuista kirjoista kaikkein kehnoin. Aiemmista kirjoista tuttu tähtitieteellisen suuri mittakaava ja "sense of wonder" ovat jääneet paljon vähäisemmälle, ... (lisää)
|
Monet tuntuvat pitävän tätä reynoldsin huonoimpana kirjana, mutta mielestäni se ei pidä paikkaansa. Minusta kirja oli ehdottomasti hyvä. Juoni ei ollut läheskään niin monisäikeinen kuin muissa sarjan kirjoissa, mutta silti täysin toimiva. Loppuratkaisu oli hivenen yllätyksetön mutta täysin järkevä. Kuitenkin kyseessä oli taattua reynoldsia, ja oli mielenkiintoinen sekä maailmaltaan, että kerronnaltaa. Suosittelen.
|