Keihäslintu

Sidottu, kansipaperi.

Nuori Aleksis -palkinto 2005.

Silminnäkijän raportteja ympäriltämme

Siivetönruokki on sukupuutton kuollut lentokyvytön lintu, joka aikoinaan eli Pohjois-Atlantin saarilla sekä rannikoilla, ja jopa Välimerellä. Saalistajien, ennen kaikkea ihmisten, lisääntyminen ja mahdollisesti ilmastonmuutos kutistivat linnun elintilaa. Se oli loistava uimari, mutta kun sen oli noustava maalle pesimään, se oli avuton.

Kesäkuun kolmantena, 1844 Islannin etelärannikolla joukko kalastajia teki rynnäkön pienelle Eldeyn saarelle ja kuristi hengiltä pesivän siivetönruokkipariskunnan. Ulkomaiset harvinaisten linnunnahkojen keräilijät palkitsivat heidät vaivoistaan. Tuon jälkeen ei elävistä siivetönruokeista ole tehty yhtään varmaa havaintoa.

Maarit Verrosen kertomukset ovat teräviä ja tarkkoja havaintoja meistä kaikista. Kertomukset rakentuvat siivetönruokki-linnun traagisen kohtalon ympärille. Niissä kohdataan lapsen julmuutta, aikuisen julmuutta sekä välinpitämättömyyttä, joka muuntuu näkökulmasta riippuen julmuudeksi.

Maarit Verronen kirjoittaa ihmisen tunteettomuudesta sortumatta moralisointiin: ihmiset hänen kertomuksistaan on kuin revitty preparointialustalle tai heijastettu diakuvana seinälle. Heitä ei kertomuksissa tulkita vaan heidät kuvataan. Arvostetulla ja palkitulla kirjailijalla on jäljittelemätön kyky kirjoittaa silminnäkijän raportteja ympäriltämme.