Auringonlaskun jälkeen

Alkuteos ilmestynyt 2008. Suomentanut Ilkka Rekiaro. Kansi: Juri Patrikainen. Sidottu, kansipaperi.

Bram Stoker -palkinto (paras kokoelma) 2008, Alex-palkinto 2009. British Fantasy -palkintoehdokas 2009.

Sisältö:

• Willa (Willa, 2006)
• Piparkakkutyttö (The Gingerbread Girl, 2007)
• Harveyn uni (Harvey's Dream, 2003)
• Levähdyspaikka (Rest Stop, 2003)
• Kuntopyörä (Stationary Bike, 2003)
• Heidän jättämänsä tavarat (The Things They Left Behind, 2005)
• Lakkiaispäivä (Graduation Afternoon, 2007)
• N (N, 2008)
• Piru kissaksi (The Cat from Hell, 1977)
• New York Times erikoishintaan (The New York Times at Special Bargain Rates, 2008)
• Mykkä (Mute, 2007)
• Ayana (Ayana, 2007)
• Hyvin tiukka paikka (A Very Tight Place, 2008)

KAUHUN MESTARIN VAIKUTTAVA PALUU LYHYIDEN KERTOMUSTEN PARIIN!

Auringonlaskun jälkeen sisältää kolmetoista hyytävää kertomusta. Yhdessä niistä potilas kertoo psykiatri Johnny Bonsaintille löytäneensä syrjäiseltä pellolta kiviringin, portin toiseen maailmankaikkeuteen. Toisella puolella häämöttää vieras universumi, joka on omallemme vihamielinen. Potilas uskoo, että hänen raskas tehtävänsä on yrittää säilyttää maailman tasapaino.

Psykiatri ristii tapauksen N:ksi ja toteaa potilaan kärsivän pakko-oireista ja unettomuudesta. Kun N tekee itsemurhan, psykiatri lähtee tutkimaan peltoa nähdäkseen kivet omin silmin. Kohta psykiatri alkaa kärsiä samoista oireista kuin potilaansa...

Kingin kertomuksissa päivänvalo peittyy varjoihin, yliluonnollinen läpäisee arkipäiväisen, ja elävien ja kuolleiden välinen raja on pelottavan häilyvä.

"Kingin ehdoton ansio on, että hän osaa kutoa tarinan, jota jaksaa lukea tuhat sivua. – – Kertomukset oli helppo ahmia ja verrata niitä kevyesti toisiinsa. Mielikuvituksen määrä ja käyttö hengästyttävät tälläkin kertaa, kun King napsii aineksia mitä erilaisimmista paikoista." – Riina Kaski, Länsi-Suomi

"King osaa pihdeissä pitämisen taidon, koska kaikkiin omituisiin asioihin liittyy tarpeeksi arkisia asioita, niin että varmaankin jokainen lukija kokee eri novelleissa jotakin itsestään.’’ – Tuula Pelttari, Pohjolan työ