Kulkureita ja unohtajia
@ Maarit Verronen
Päällys: Eero Heikkinen. Sidottu, kansipaperi.
Olvi-säätiön kirjallisuuspalkinto 1996, Portti-palkinto 1997 (suomalaiset sf- ja fantasiaromaanit, lehden lukijaäänestys).
Sisällys:
- Oma maailmansa
- Tuntematon
- Unohtaja
- Käytävä
- Nomadit
- Kylmät talot
- Jäätynyt
- Kivenhalaaja
- Ruukunpala
- Avaimet ja ikkunat
- Rajat
- Musta juna
- Kellarimies ja vaimo
- Mökki autiolla rannalla
Tämä kertomuskokoelma vetää oudosti imuunsa. Tarinoiden päähenkilö – milloin unohtaja, vaeltaja, jäälläkulkija, kivenhalaaja, milloin ajelehtija, matkustaja, kulkuri – on alati matkalla, havainnoi, selviytyy. Keskeinen kokija on jollain tavoin aina sama ja kuitenkin persoonallisesti erilainen. Tämä on merkillinen harha, johon lukija menee mukaan, suosiolla.
”Nimi kannattaa muistaa. Nuori tähtitieteilijä on kirjallisuuden kirkkain läpimurtautuja sitten Anja Kaurasen ja Anna-Leena Härkösen.” – Panu Rajala, Aamulehti
”Kiehtova sukellus muistamisen ja unohtamisen sokkeloihin, kokoelma parhaita novelliperinteitä edustavia, usein yllätysmomenttiin päättyviä novelleja.” – Olvi-säätiö
Arvosana kirjalle
Maarit Verronen
Maarit Verronen on syntynyt Kalajoella vuonna 1965. Hän valmistui ylioppilaaksi 1984 Kalajoen lukiosta ja filosofian lisensiaatiksi 1991 Oulun yliopistosta pääineena tähtitiede. Verronen työskenteli opetus- ja tutkimustehtävissä Oulun yliopistossa vuosina 1987–93. Vuodesta 1994 lähtien hän on työskennellyt päätoimisesti kirjailijana. Maarit Verronen asuu Helsingissä.
Verronen aloitti tieteisnovelleilla 1980-luvulla. Esikoisteos Älä maksa lautturille (1992) sai Kalevi Jäntin palkinnon. Hän sai nuoren taiteen Suomi-palkinnon 1994, Olvi-säätiön kirjallisuuspalkinnon 1996 novellikokoelmasta Kulkureita ja unohtajia sekä Nuori Aleksis -palkinnon teoksesta Keihäslintu (2004). Kirkkaan selkeää (2010) sai Tähtivaeltaja-palkinnon. Vuonna 2018 Verronen sai kirjallisuuden valtionpalkinnon.
