Metro 2033

Metro #1 / 3 »
@ Dmitri Gluhovski
Metro 2033 (Metro #1) - Dmitri Gluhovski 7.90   107

Alkuteos ilmestynyt 2005. Suomentanut Anna Suhonen. Nidottu.

Ylhäälläkin oli elämää, muttei siinä merkityksessä kuin ihminen sen yleensä ymmärtää.

Vuosi 2033. Ydinsodan jälkeisessä maailmassa ihmiskunnan rippeet elävät Moskovan synkeissä metrotunneleissa. He taistelevat olemassaolostaan pimeydessä kehittyviä uhkia vastaan, ja kilpailevat metroasemat käyvät kamppailua linjojen hallinnasta.

Maanpäällinen sivilisaatio on menneisyyttä, muistoissa elävä myyttien ja legendojen rakennusaine. Radioaktiivinen säteily on kiihdyttänyt evoluutiota ja synnyttänyt uusia organismeja. Uuden maailman ravintoketjussa ihminen ei ole enää luomakunnan kruunu, vaan selviytymisvaistoonsa tukeutuva tunnelirotta.

Hajaannuksessa elävää pakolaisten maanalaista valtakuntaa uhkaa tuho. Nuori Artjom ymmärtää kauhukseen, että ihmiskunnan kohtalo on tullut hänen kannettavakseen.

Dmitri Gluhovski syntyi Moskovassa 1979. Hän on venäläinen kirjailija ja toimittaja, joka on kiertänyt työmatkoilla Pohjoisnavalta Tshernobyliin. Gluhovskin esikoisteos Metro 2033 ilmestyi alun perin internetissä. Teoksesta tuli huikea menestys, ja se on käännetty 25 kielelle. Kirjan pohjalta on tehty myös suuren suosion saavuttanut konsolipeli. Gluhovski on kirjoittanut esikoisteokselleen jatko-osan Metro 2033.

Kirjan arvostelut:

Metro 2033 on vetävän viihteen muotoon puettu koe ihmispopulaatiolla. Venäjällä on sellaista historiaa lujasti takanaan. Se on myös tarinaa ihmislajin evoluutiosta, yksilölle vihamielisesti isopäisistä ideoista, kadonneen kulta-ajan ja dystooppisen todellisuuden dialektiikasta ja kapitalismin alkeista. (...) Metro 2033 on myös iso tarina tarinoista ja niiden kertomisesta. Pitkien keskustelujen pohjustama maailma on oikeastaan kiehtovampi kuin tapahtumat. – Turun Sanomat

”Kyllä, Metro 2033 on hyytävää, selkäpiitä karmivaa ja ahdistavaa luettavaa.” – Helsingin Sanomat

”Gluhovskin tyylissä on jotain kumman koukuttavaa. Toisaalta se on ihanan klaustrofobista ja vähäeleistä, toisaalta se maalailee tunnelmia ja kuvia lavealla kädellä.” – Kaleva

”Gluhovski kuvaa scifin perinteiden mukaisesti nyky-yhteiskuntaa Venäjällä, mutta tarina laittaa myös miettimään, mitä ihmisluonnolle tapahtuu totaalisen kollektiivisen katastrofin jälkeen.” – Sana



Arvosana kirjalle
Omassa kirjahyllyssäni


Kirja julkaistu lokakuu 12, 2010 (Like)
Alkuperäinen nimi Metro 2033
Tietoja muokattu toukokuu 10, 2017

Metro -kirjasarja

Sarja sisältää 3 pääteosta ja yhteensä teoksia 3 kpl.

Metro 2033 (Metro #1) 7.90   107
Metro 2034 (Metro #2) 6.82   50
Metro 2035 (Metro #3) 6.68   16

Kirja-arviot & arvosanat

Mustelmann
Arvosanat 64
Kirja-arviot 7
Viestit 1173
joulukuu 1, 2015
8 / 10

Erinomainen videopeli iski aikanaan sen verran kovaa, että lähdemateriaalikin alkoi kiinnostaa. Ei tosin niin paljon, että olisin tarttunut kirjaan välittömästi pelin lopputekstien jälkeen, vaan aikailussa meni hulppeat pari vuotta ja kauemminkin. Ehkä niin oli hyväkin, jotta pelin tapahtumat ehtivät vaipua unohduksiin ja tehdä tilaa alkuteokselle. Vertailut kahden varsin erilaisen tuotteen välillä jäivätkin melko vähäisiksi, enkä lukemisen aikana muistellut peliä oikeastaan ollenkaan. Vain joidenkin yksittäisten tapahtumien ja paikkojen kohdalla tuli tunne, että olen kokenut tämän ennenkin, mutta pääosin kirja pääsi vaikuttamaan käytännössä neitseelliseen maaperään.

Haluan sanoa heti aluksi, että Metro oli minulle erittäin mielenkiintoinen ja koukuttava lukukokemus. Jotain tällaista olen aina tietämättäni etsinytkin, sillä tässä oli kaikkea, mikä tekee mielestäni tarinasta hyvän tarinan. Löytyy vahvaa tunnelmaa, jännitystä, toimintaa, filosofista pohdiskelua elämästä ja kuolemasta sekä kevyttä huumoriakin silloin tällöin. Päähenkilö Artjom on samaistuttava ja moniulotteinen hahmo, jonka tekemisistä ja kohtalosta välittää oikeasti. Moskovan metrotunnelit muodostavat kiehtovan miljöön, joka on luotu tarkasti ja uskottavasti. Juoni itsessään on varsin suoraviivainen ja yksinkertainen, mutta sen tarkoitus onkin lähinnä esitellä ydinsodan jälkeistä elämää, joka on siirtynyt maanpinnalta metron tunneliverkostoon. Oikeastaan voisi sanoa, että Artjomin matka tämän synkän ja vaarallisen maailman halki on kuin pitkä ja perusteellinen turistikierros. Kaikki tuskin ovat tästä pitäneet, mutta minulle tällainen kerrontatyyli toimi erittäin hyvin. Postapokalyptisessa maailmassa parasta on mielestäni juuri itse maailma, sen ihmiset ja heidän tapansa elää ja selviytyä.

Kirja oli enimmäkseen melko helppoa ja sujuvaa luettavaa, kiitos hyvän suomennoksen, mutta välillä eteneminen oli myös melko raskasta ja vaivalloista. Päähenkilö kohtaa vaelluksellaan suuren joukon ihmisiä, joiden kanssa pysähdytään usein keskustelemaan syvällisiä. Monet keskusteluista ovat mielenkiintoisia, mutta tylsänpuoleistakin jaarittelua on mukaan mahtunut. Maailman ja tapahtumien loputon synkkyys ja masentavuus kävi välillä turhankin suureksi, vaikka ahdistava tunnelma onkin kirjan suurimpia vahvuuksia. Pimeät tunnelit sulkivat sisäänsä ajoittain todella tiukasti ja jonkinlainen pakokauhu meinasi joskus iskeä päälle minullakin. Tunneleiden ja asemien lisäksi poiketaan myös maanpinnalla ja nämä vierailut ulkomaailmassa toivat hyvää vaihtelua metron klaustrofobiaan.

Pienine puutteineenkin Metro 2033 on erinomainen selviytymistarina, joka pitää otteessaan viimeiselle sivulle asti. Joissakin kohdissa olisi varmasti ollut tiivistämisen varaa, mutta toisaalta olisin lukenut metron elämästä ja kulttuurista mielelläni enemmänkin. Tämä oli minulle selkeästi parhaimpia lukukokemuksia viime vuosilta.

Nafisan
Arvosanat 665
Kirja-arviot 93
Viestit 192
helmikuu 15, 2014
9 / 10

Hauskaa lukea joskus venäjästäkin käännettyä kirjallisuutta, johon ei paljoa klassikoitten lisäksi tule törmättyä. Metro 2033 on klaustrofobista dystopiaa, jonka lupaus pitkästä kirjasta, tuhoutuneesta sivilisaatiosta ja morsoista (ystäväni käyttämä sana hirviöistä) saivat myös kiinnostuksen teosta kohtaan lisääntymään. Paljon morsoja pelottavampia olivat kuitenkin fasistit. Pahuus ihmisessä onkin minusta aina tuntemattoman pelkoa pahempi. Tämän vihollisen kaikki tuntevat. Teoksessa seurataan protagonisti Artjomia Moskovan metrotunneleissa. Asemat muodostavat yksittäisiä kaupunkeja tai laajempia liittoutumia, joista osa keskittyy maatalouteen, toiset kaupankäyntiin - toiset taas ovat sissisodassa keskenään. Kaikki tunnelit eivöt ole turvallisia, vaan vaara voi vaania kaikkialla. Alle kolmessakymmenessä vuodessa maailma metrotunneleiden ulkopuolella on muuttunut asuinkelvottomaksi, mutanttien leikkikentäksi. Ulos ei ole asiaa, ellei satu olemaan sankari, stalker, eräänlainen arkeologia muistuttavan ammattiryhmän jäsen, joka erikoisvarusteissaan noutaa hyödykkeitä maan pinnalta. En tiedä, kuinka uskottavaa on säteilyn aiheuttamien mutanttien syntyminen tuossa ajassa - eihän Tšernobylin onnettomuuskaan aiheuttanut vastaavia olentoja. Uskottavuuden taso vaihtelee pitkin kerrontaa uskottavasta uskomattomaan. Etenkin ennalta arvattavuus Artjomin suhteen oli välillä ärsyttävää: hänelle ei koskaan käynyt liian huonosti, vaan hän pelastuu tilanteesta kuin tilanteesta, niin kuin todellisen sankaripäähenkilön kuuluukin. Gluhovski esittää teoksessaan paljon mielenkiintoisia näkemylsiä uskonnoista ja pelottavista ideologioista. Teoksen vahvinta ainesta ovat pohdinnat siitä, kuinka sukupuuton partaalla olevat ihmiskunnan rippeet rakentavat uutta maailmaa ja yrittävät selvityä uusilla ehdoilla. Onneksi metron kartta on kuvattu kirjan etukannen lieppeeseen, sillä tarinan seuraaminen muutoin on varsin vaivalloista. Viimeisten kolmen sivun juonikäänne on todella loistava, sillä en odottanut sitä ollenkaan. Hienosti päätetty teos! Gluhovski kuvaa hienosti ihmisyyden monimuotoisuutta, niitä rumiakin puolia ja esittelee samalla venäläisen näkökulman lähimenneisyyden taoahtumiin. Suosittelen teosta dystopian ja kauhun ystäville, joita ahtaat metrotunnelit, pimeä ja epävarmuus eivät ahdista. Liikaa.

Matti Karjalainen
Arvosanat 428
Kirja-arviot 136
Viestit 4
marraskuu 12, 2013
8 / 10

"Sanokaahan, toveri komissaari, mitä marxismi-leninismi sanoo päättömistä mutanteista?" Ydinasein käyty kolmas maailmansota on pistänyt paikat Venäjällä pahemman kerran remonttiin ja tappava säteily on pakottanut ihmiskunnan viimeiset rippeet pakenemaan Moskovan metroverkostoon, jonka asemille on rakentunut erilaisten uskonnollisten kulttien ja poliittisten yhteisöjen muodostama pienoismaailma. Nuoren Artjomin VDNH-kotiasema on joutunut salaperäisten mustien olentojen toistuvien hyökkäyksien kohteeksi. Tilanteen alkaessa käydä sietämättömäksi lähtee päähenkilömme hakemaan apua metroverkoston keskuksesta, Poliksesta. Siitä saa alkunsa helkkarinmoinen savotta läpi vaarallisten metrotunnelien. Matkallaan Artjom törmää muun muassa Suuren Madon kulttiin kuuluviin kannibaaleihin, Neljännen valtakunnan perustaneisiin natseihin, petomaisiin kirjastonhoitajiin, Interstationaalin nimiin vannovaan trotskilaiseen taisteluryhmään, säteilyn luomiin hirviöihin ja muihin enemmän tai vähemmän miellyttäviin tuttavuuksiin. Kremlissäkin pistäydytään ja opitaan jotakin pentagrammin ja punatähden välisestä yhtäläisyydestä. Dmitri Gluhovskin "Metro 2033" (Like, 2010) -romaanin suosio on maailmalla ollut ilmeisen suurta, ja Internetissä alunperin julkaistun romaanin pohjalta on tehty myös ilmeisesti kohtalaisen suosittu konsolipeli. Ja mikäs siinä, Gluhovski onkin kirjoittanut varsin viihdyttävän scifi-romaanin, jonka post-apokalyptiset visiot jaksavat viihdyttää. Välillä tulee tosin mieleen, että kustannustoimittajasta olisi ollut apua sillä pientä tiivistämistä tarina olisi kaivannut. Juonen pointti tahtoi aika ajoin hukkua. "Metro 2033" on viihdyttävä romaani vähän kevyemmän scifin ystäville. Yläkoululaisillekin tätä voisi suositella.

Eija
Arvosanat 1161
Kirja-arviot 330
Viestit 975
heinäkuu 21, 2012
8 / 10

Metro 2033 on kerrassaan viihdyttävä tieteisfantasia alusta loppuun. Vaikka kirja oli paksu, lukeminen ei tuntunut missään vaiheessa tylsältä. Ei häirinnyt myöskään se, että alussa joutui usein metrokarttaa vilkuilemaan, että tiesi missä mennään. Kirjassa kuvattiin hyvin metron elämää, jossa on yhtäläisyyksiä vaikkapa lähimenneisyyden Venäjän oloihin – kirja tuntuikin hyvin venäläiseltä (no tietenkin… Moskovassa ollaan). Kirja on oikeastaan matkakertomus – siirrytään paikasta toiseen ja matkalla kohdataan esteitä ja uhkia. Pidin kirjan kauhutunnelmasta, mitä esiintyi pimeissä tunneleissa matkaamisessa, eri ihmisryhmittymien kohtaamisissa ja ei vähäisimpänä ollenkaan maanpäällisten jaksojen hirviöiden muodossa.

rudi92
Arvosanat 241
Kirja-arviot 189
Viestit 6
joulukuu 30, 2011
10 / 10

Olen aivan mykistynyt kirjan mahtavuudesta ja Gluhovskin nerokkuudesta. Juoni oli mahtava ja vei heti mukanaan. Kirjailija osasi kirjoittaa hyvin todentuntuisesti. Kirjan loppu oli kyllä jotain aivan uskomatonta. Se oli niin yllättävä, ettei voinut muutaa kuin tuijottaa eteensä sen luettuaan. Aivan nerokas kirja, täytyy sanoa.

Mainadi
Arvosanat 14
Kirja-arviot 9
Viestit 0
kesäkuu 24, 2013
8 / 10
Sisältää juonipaljastuksia
marraskuu 27, 2021
Antoi 8 / 10 arvosanan kirjalle
toukokuu 25, 2021
Antoi 8 / 10 arvosanan kirjalle
toukokuu 8, 2020
Antoi 8 / 10 arvosanan kirjalle
tammikuu 28, 2020
Antoi 10 / 10 arvosanan kirjalle