Tyylit: fantasia > korkea fantasia
Avainsanat: locus-palkinto, tv-sarja
Osallistu keskusteluun (viestejä 46 kpl)
Alkuteos ilmestynyt 1996. Suomentanut Satu Hlinovsky. Kannen kuva: Petri Hiltunen. Kartat: Satu & Jan Hlinovsky, myöhemmissä painoksissa Richard Geiger. Sukujen vaakunat: Virginia Norey. Nidottu. Kovakantinen Petri Hiltusen kuvittama laitos 2009.
Locus-palkinto 1997 (paras fantasiaromaani). Nebula-palkintoehdokas 1997, World Fantasy -palkintoehdokas 1997.
Kirjasta ennakkoon julkaistu ote ”Blood of the Dragon” voitti parhaan pienoisromaanin Hugon 1997 ja oli ehdolla sekä Nebulaan että World Fantasy -palkintoon.
Tulen ja jään laulu alkaa
Vuosia kestänyt kesä on päättymässä, kun kuningas Robert Baratheon saapuu pohjoiseen Talvivaaraan tapaamaan vanhaa ystäväänsä lordi Eddard Starkia ja tarjoaa tälle valtakunnan vaikutusvaltaisinta virkaa. Viran edellinen haltija koki ennenaikaisen kuoleman, ja lordi Eddard päättää ottaa tapauksesta selvää. Starkit ovat karua ja omissa oloissaan viihtyvää sukua, mutta nyt he ajautuvat mukaan valtakunnan poliittiseen vehkeilyyn.
Samaan aikaan meren takana maanpaossa olevat hullun lohikäärmekuningas Targaryenin perilliset suunnittelevat paluuta isänsä valtaistuimelle. Vanhat kaunat ajavat valtakuntaa kohti sekasortoa ja sisällissotaa, ja vain harvat katsovat omaa miekanvarttaan pidemmälle. Etelän lämmössä on helppo olla uskomatta kertomuksiin valtakuntaa pohjoisessa rajoittavan Muurin takana heräävistä unohdetuista voimista. Synkät enteet puhuvat kuitenkin omaa kieltään: Talvi on tulossa.
Valtaistuinpeli on avausosa yhdelle aikamme menestyksekkäimmistä fantasiasarjoista, kirja, joka nosti eeppisen fantasian arvostuksen ylös kuopastaan. Se on yhdistelmä suurta seikkailua ja inhimillistä tragediaa, kertomus kunniasta ja kärsimyksestä, rakkaudesta ja petoksista sekä tasapainottelusta elämän ja kuoleman välillä samalla kun aatelisperheiden kohtalot kietoutuvat toisiinsa. ”Valtaistuinpelissä vaihtoehdot ovat voitto tai kuolema. Välimuotoja ei ole.”
George R. R. Martin (s. 1948) on amerikkalainen scifin, kauhun ja fantasian mestari. Hän on voittanut teoksillaan lukuisia palkintoja, mm. neljä Hugoa, kaksi Nebulaa ja World Fantasy Awardin.
”Yksi myydyimpiä, kehutuimpia ja – ällistyttävää kyllä – myös parhaimpia fantasiasarjoja vuosikausiin.” – Jukka Halme, Tähtivaeltaja
"Valtaistuinpeli on hyvää, mieltä kiehtovaa ja älykästä viihdettä." – Helsingin Sanomat
”Tarrautuu lukijaan eikä päästä irti. Loistava teos.” – Robert Jordan
Uusimmat keskustelut
 | Kirjailija: George R. R. Martin GRRM:n haastattelu 'Late Show with Stephen Colbert' ohjelmassa Darkki 236 päivää sitten | 1 kommentti (Darkki 236 päivää sitten) |
| Aloita uusi keskustelu tästä kirjasta | Näytä kaikki keskustelut | |
Tietoa kirjailijasta :: George R. R. Martin
George Raymond Richard Martin (alias GRRM, s. 1948) on palkittu yhdysvaltalainen kirjailija. Hänen eeppisen fantasiasarjansa Tulen ja jään laulu kirjoja on myyty yli 90 miljoonaa kappaletta ja niitä on käännetty 47 kielelle. Martin sai World Fantasy -palkinnon elämäntyöstään vuonna 2012.
Martin syntyi Bayonnessa New Jerseyssa. Martin oli ahkera sf-fani ja kirjoitti etenkin sarjakuvista lehtien kirjepalstoille ja fanzineihin. Hän alkoi kirjoittaa omia tarinoita jo nuorena ja ansaitsi rahaa kauppaamalla kauhutarinoittensa lukuhetkiä naapuruston lapsille. Martin opiskeli toimittajaksi valmistuen tiedotusoppi pääaineenaan vuonna 1970 Northwestern Universitysta.
Vakavamman kirjoittajauransa Martin alkoi ... (lisää)
Muita kirjoja joista saatat pitää
 |  |  |
Kirja-arvioita (24) |
|---|
Valtaistuinpeli aloittaa yhden tämän ajan loistavammista fantasiasarjoista. Kirja tempaa heti mukaansa juoneen joka alkaa syventyä ja laajeta heti alusta alkaen. Hovin juonittelut ja valtataistelut feodaalista Eurooppaa muistuttavalla mantereella vievät mukanaan. Hahmoja on paljon ja myös kertojia on useita. Tämän ansiosta tarina on monimutkainen ja tapahtumat esitetään monesta eri kulmasta. Kirjassa ei selkeästi hyviä tai pahoja ihmisiä, on vain itsekkäitä, vähemmän itsekkäitä ... (lisää)
|
|
Hypistellessäni kirjakaupassa tätä kyseistä kirjaa ja lukiessani sen takakantta, ei mieleeni heti olisi juolahtanut, että tästä on vielä tuleva yksi lempikirjoistani. Takakannen harhaanjohtavasta tylsyydestä huolimatta menin ja pistin päätähuimaavan summan (n. 40€) tähän kirjaan ja kotona aloitinkin lukemisen samantien.
Kirjaa lukiessa aika kului kuin siivillä. Sitä ei kerta kaikkiaan voinut laskea käsistään, niin vastustamattomia olivat tarina ja sen henkilöt. ... (lisää)
|
Mainio kirja. Ja vielä mainionpi kirjasarja. Jotkut sanovat menevänsä nimissä ja tapahtumissa sekaisin, mutta minulle niin ei ole käynyt. Tässä yhdistyy ihastuttavasti perinteinen fantasia - jonka J.R.R. Tolkien aloitti - sekä uudenlainen tyylisuunta. Pidän siitä, että hahmot ovat haavoittuvaisia ja että fantasiaa on sopiva määrä.
Tässä ensimmäisessä kirjassa on parasta viattomuus, joka myöhemmissä osissa katoaa kun meno muuttuu hurjemmaksi. Tässä kaikki ovat vielä ... (lisää)
|
Tulen ja jään laulun ensimmäinen osa, Valtaistuinpeli osoittautui toisella lukukerralla aivan yhtä lumoavaksi ja nappaavaksi lukukokemukseksi kuin ensimmäisellä, ellei jopa paremmaksi. Vaikka tiesikin jo mitä tulisi tapahtumaan, jännittävyys ja minuun vetoava eeppisyys säilyttivät vetovoimansa.
Erityisesti minuun sarjassa vetoavatkin Martinin luoma upea maailma ja ei niin mustavalkoinen hyvä-paha -asetelma. Tulen ja jään laulussa ei ole yhtä sankaria, jonka harteille on ... (lisää)
|
|
Kaverit suosittelivat ja lainasin kirjan kirjastosta! Heti ekasta sivusta lähtien kiinnyin kirjaan ja nyt olen lukenut sen 2kertaa! Hyvä oli! Kirjassa kiinnostus pysyi yllä ja henkilöt olivat mahtavia :)!
Suosittelen!
|
Kirja on arvosteltava tyylilajinsa edustajana. Tämä on tarkoitettu suuren lukijajoukon viihteeksi, ja sellaisena se toimii erinomaisesti. Se on taitavasti kirjoitettu, henkilöhahmoissa on tarttumapintaa ja syvyyttä, ja juonta kuljetetaan kiehtovan monisäikeisesti. Viihteen aateliin kirja nousee mielestäni siksi, että se nostaa esiin etiikan peruskysymyksiä, ja monella henkilöistä on niihin myös korkeatasoisia vastauksia.
|
|
Mikään toinen kirjasarja ei ole tainnut koskaan saada minua yhtä innostuneeksi, kuin Tulen ja jään laulu. Harmillista sinänsä, että Tulen jä jään laulun jälkeen on suorastaan mahdotonta löytää yhtä hyvää luettavaa.
Tarina on moniulotteinen, ja ennalta-arvattavat juonen käänteet ovat kiitettävän harvassa. Martin osaa yllättää lukijansa odottamattomalla käänteellä silloin, kun sitä vähiten odottaa. Hahmokaarti on hyvin ainutlaatuinen ja monipuolinen, ja on ihme jos ... (lisää)
|
Valtaistuinpeli alkaa esipuheella, joka lupailee jännitystä, kauhua ja vaarallisia tilanteita. Tätä lupausta kirja ei kuitenkaan lunasta, vaan se kaskistyy nimensä mukaan valtaistuimesta käytävään juonitteluun. Fantasiaa kirjassa ei ole paljoakaan, eikä 700 sivuista kirjaa ole pilattu toiminnalla. Lukuisiin hahmoihin on vaikea samaistua, sillä suurin osa hahmoista ajatelee vain joko kunniaa, valtaa tai rahaa. Jopa pienet lapsetkin ajattelevat näitä, poikkeuksena Bran. Tämä tekee ... (lisää)
|
Kirja oli minusta hyvä siintä löytyi erilaisia tarinoita ja siintä löytyi myös tietoa kauhu kirjallisuudesta sekä kansan taruista. |
Suurella uteliaisuudella lähdin lukemaan tätä niin rakastettua kirjaa. Kirja koukutti heti ja teksti oli taitavaa. Oli kylläkin monia hyvin raivostuttavia henkilöitä, mutta eikös niitä aina olekkin. Oli viihdyttävä lukukokemus, mutta en sano tätä kuitenkaan parhaaksi koskaan lukemakseni fantasiaksi. Nyt toista osaa lukiessani olen jo hieman kyllästynyt, on aivan liian monta kuningasta ja liikaa kaikkea. Tiedän, että se varmaankin jossain kohtia helpottaa, mutta juuri nyt en aio kolmatta osaa enää lukea, ehkä myöhemmin. Kirja kyllä oli todella hyvä, se vain ei ollut NIIN hyvä mitä kaikki sanovat.
|
Valtaistuinpeli on pitkäveteisin kirja, jonka olen koskaan lukenut. Liikaa poliittista jargonia, liikaa "ah-niin-traagisia ja moniulotteisia" henkilöhahmoja - ja aivan liikaa sivuja. Yritin katsoa myös tv-sarjaa, ja sekin oli kuin Borgiat pahimmillaan: tappotylsä.
|
Tykkäsin paljon paljon enemmän kuin olisin edes uskaltanut toivoa. Erittäin taitava kirja.
Olin katsonut tv-sarjaa jo jonkun aikaa ennen kuin uskalsin tarttua tähän kirjaan, eli tiesin jo jotenkuten mitä ekoissa kirjoissa tapahtuu ja luulin että kirja olisi jopa vähän tylsä. Yllätyin. Kirja oli kiinnostava ja siinä oli kohtauksia joita telkkarissa ei ole näytetty ollenkaan.
Ihana raakuus, mielenkiintoisuus ja aivan parhaat juonenkäänteet tekivät tästä erittäin hyvän ja hyvin kiehtovan kokonaisuuden. Aion vielä joskus lukea seuraavatkin osat.
|
Valtaistuinpeli on kerrassaan mainio kirja! Paras tähän asti lukemistani kirjoista, ja valtaistuinpelin jatko-osa sitäkin parempi.
Kirja tekee sarjan avauksen rauhallisesti, jotta lukija ehtisi tottua kirjan maailmaan ja oppisi että kuka kukin on. Valtaistuinpelissä kuvailu on ensiluokkaista, hahmojen luonteita kuvataan hyvin ja ulkonäkökuvaukset ovat todella taidokkaita.
Kirjassa on paljon politikointia, salajuonia ja jopa piirteitä dekkareista. Siksi pidän siitä. Kirja ei sen ... (lisää)
|
Valtaistuinpeli on majesteettinen kirja. Se ei tarkoita kirjan olevan täydellinen, vaikka hyvä se onkin. Majesteettisuus syntyy puitteista, joissa tarina tapahtuu. Monet paikat on kuvattu loistavasti, ja niistä välittyy suuruuden ja kauneuden vaikutelma. Kotkanpesä ja Muuri ovat hyviä esimerkkejä majesteettisuudesta.
Maailma ja sen historia ovat kiinnostavia. Daenerysin ja Branin luvuissa saadaan kiehtovia vihjeitä maailman taikuudesta. Parasta Valtaistuinpelissä on valtaistuinpeli ... (lisää)
|
|
Tarkoitukseni ei ollut lukea kirjaa vielä, mutta kuinkas sitten kävikään ;). Pieni varoituksen sana.. Kirjaa ei voi laskea käsistään kun sen aloittaa ja tämän tiiliskiven lukemiseen kannattaa varata aikaa. En odottanut kirjalta kovin paljoa, koska olin kuullut sen olevan sekava ja raaka, mutta yllätyin! Juoni oli monimutkainen ja yllättävä, tapahtumat esitettiin monien erilaisten ihmisten kautta ja tarina eteni juuri sopivaa vauhtia. Vaikka kirja sisältää mm. yksityiskohtaisia ... (lisää)
|
Todella erilainen fantasiakirja mihin olen tottunut, mutta en kadu, että ostin kerralla kaikki suomennetut osat omiksi ennen kun tiesin sarjasta enempää kuin nimen ja sen, että kaverit ihmetteli että en ole lukenut taikka seurannut sarjaa. Seuraava kirja kehiin ja katsotaan miten ihmisille, elukoille ja olennoille käy ja mitä vielä tulossa!
|
Onpahan yksi kirja nyt tästäkin sarjasta luettu. Täytyy sanoa, että positiivinen yllätys oli, enkä oikein ymmärtäny sitä, että jotkut olivat arvostelleet kirjan olevan todella raaka. On sitä raaempiakin luettu (esm.Sookie Stackhouse)
Täytyy tunnustaa, että pidin silti eniten kohdista joissa selitettiin Targaryenin sisarusten tapahtumia. Itseeni kolahtaa silti ehkä enemmän itse TV- Sarja
|
Kirja oli erilainen kuin mitä olen tottunut lukemaan, mutta pidin siitä. Kirjassa tapahtui paljon ja kiinnostus pysyi kokoajan yllä, myös niiden ei niin mieluisien hahmojen kohdalla.
Itse pidin Jonista, Daeneryksestä sekä Aryasta kaikkein eniten.
Aijon kyllä lukea myös jatko-osat.
|
Kaikken tämän kirjan aiheuttaman kohun jälkeen päätin tarttua siihen yhdellä monista kirjastoreissuistani. Odotukset olivat korkealla. Alku oli mukava, pehmeä lasku kaikkeen siihen, minkä jo arvelin olevan edessä. Sitten alkoi tapahtu enkä enää pysynyt perässä. Kertojia oli niin paljon, nimiä, jotka muistuttivat toisiaan... Memetin mielenkiintoni hetkeksi, mutta ystäväni painosti jatkamaan.
Annoin kirjalle uuden mahdollisuuden ja jatkoin puskemista. Sitä se kyllä oli. ... (lisää)
|
|
Tämä Martinin sarja on kiehtova monessa mielessä. Se on toisaalta selkeä (eikä huono) yritys tehdä "Tolkienit", mutta täysin eri näkökulmasta. Martinin televisiotausta näkyy tarinassa suorastaan harvinaislaatuisena kaupallisuutena. Hän tietää mikä saa ihmiset katsomaan suosittuja tv-sarjoja: juonittelut, raaka väkivalta ja yksityiskohtainen seksi.
Tämä kuvio toistuu tarinan huikean laajassa, perusfantasiasta elementtinsä ottavassa maailmassa niin ennustettavasti, ettei ... (lisää)
|
|
Kirja on kyllä aivan mahtava, vaikka se pitikin aika painamalla lukea läpi. Henkilöt ovat hyvin rakennettuja eikä kyse ole todellakaan mistään väärinymmärretty nuori pelastaa maailman -fantasiasarjasta. Joitakin turhia kohtia olisi voinut karsia pois, jotta kirja olisi ollut vähän vähemmän raskas. Loppu jää huutamaan jatko-osiaan ja ne kyllä aion ehdottomasti lukea...
|
Häpeäkseni täytyy myöntää, että en saanut luettua tätä loppuun. Seitsemästäsadasta sivusta sain luettua neljäsataa kituutellen. Hauskinta tässä oli se, että tarina ei sinänsä ollut millään lailla huono. Rakastin hahmoja ja heidän eri persooniaan. Juoni oli mukaansa tempaava ja vaikka kirjassa on näinkin monta sivua, ei juoni jäänyt missään vaiheessa junnaamaan paikalleen vaan eteenpäin mentiin reippaassa tahdissa, mutta ei liian reippaassa. Vaikka on puhuttu, että ... (lisää)
|
|
edit:// arvostelun kirjoittaja on antanut kirjalle 4/5 tähteä, ei viittä. Arvosanan laskeminen johtuu siitä, että kirja ei ole jättänyt kovin vahvaa muistijälkeä.
Valtaistuinpeli aloittaa Tulen ja jään laulu -nimisen, lähes loputtoman pitkän kirjasarjan. Annoin aloitusosalle täydet pisteet, mutta miksi?
Valtaistuinpelissä on lukuisia hyvin rakennettuja ja ristiriitaisia henkilöitä. Kun kirja ei kliseisen fantasian tavoin kerro, miten yksi poikkeuksellinen yksilö pelastaa ... (lisää)
|
