Darlah: 172 tuntia Kuussa

Darlahissa on todella mielenkiintoinen juoni: Nasa päättää 40 vuoden tauon jälkeen palata ... Lue lisää

Löysin tämän kirjan täältä Risingshadow:sta ja tuli heti kauhea himo lukea tämä! Enkä missään nimessä pettynyt! Meni siinä jokunen kuukausi, ennenkuin sain tän tilattua adlibristä. Kirjan alku on jokseenkin hieman tönkkö, mutta alun ainakin voi lukea ilman välitöntä vaaraa siitä, että sydän hyppäisi rinnasta ulos... Alku valmisteli lukijaa kirjan loppu puolen koitokseen, joka oli todellakin raaka ja jännittävä. Loppu puolella tosiaan kannattaa miettiä sitä "ei heikkohermoisille" -kohtaa. Joka tapauksessa kirja oli todella mielenkiintoinen ja kirjailija osasi hyvin asiansa. Monia mysteerejä jäi kuitenkin auki, kuten se, miten Mia ei ollutkaan oikea Mia Maahan palatessaan vaikka se siltä näytti. Olin ihan ällikällä lyöty ja mietin kaikkia teorioita: olisiko Mia muka voitu kolkata evakuointikapselissa ja tilalle olisikin tullut doppelgänger? Ei vaikuta todennäköiseltä, joten ainakin tämä kysymys jäi painamaan mieltäni. Alku oli todella matelevaa, vaikka teksti olikin sujuvaa ja pienet mysteerit jo alkuvaiheessa olivat jänniä. Kuvaus oli todella hyvää luokkaa mielestäni. Minun oli kuitenkin pakko vilkaista vikoja lukuja, mutta silti jännitti ja ahdisti kun pääsin sinne kohtaan luettuani alunkin kokonaan. Jännitin yhdessä päähenkilöiden kanssa. Mian ja Antoinen romanssin alku jäi jotenkin auki, kun nuorten koulutuksestakaan ei ollut juuri puhetta kirjan aikana. Nuoret viedään New Yorkiin ja sitten on koulutus, jota ei liiemmin edes kuvailla ja yhtäkkiä ollaan jo Kuussa! Tuntui kuin kirjan alku olisi kulkenut etenepäin hitaasti ja kuin sumun peitossa. Olihan sitä tietty ihan mukavakin lukea, kun ei vielä jännittää tarvinnut. Mutta kun Kuuhun asti päästiin, niin luin kirjaa aina tilaisuuden tullen. Jäin toivomaan jatko-osaa, vaikkei sellaista uskoakseni ole luvassa. Pidin kirjan henkilöistä paljon, etenkin Miasta ja Colemanista. Kirjan loppu oli surullinen ja raaka ja itsekkin tykkään enemmän onnellisista lopuista, mutta menihän se näinkin! Juoni ja kuvaus olivat aidontuntuiset ja oikeasti todella mukaansa tempaisevat. LUKEKAA IHMEESSÄ!!! Yöllä tai illalla en kuitenkaan suosittele lukemaan ainakaan kirjan loppupuolta... Darlah - 172 tuntia kuussa piti tiukasti otteessaan loppuun saakka ja se jätti monia kysymyksiä lukijan arvailun varaan, mutta loistava kirja joka tapauksessa <3

Tämä kirja oli mielestäni hyvin mielenkiintoinen. Loppu oli mielestäni kamala, koska olen onnellisten loppujen ehdoton fani. Pidin silti kirjan lyhyestä rakkautarinasta, jonka Mia ja Antoine meille soivat. Kirja oli hyvin arvaamaton. Pidin silti tästä kirjasta hyvin paljon (paitsi lopusta). Kansi oli mielestäni erittäin ihana, mutta silsältöön petyin hieman. :)