Alkuteos ilmestynyt 1990. Suomentanut Erkki Jukarainen. Päällys: Markku Koljonen. Sidottu, kansipaperi.
”Nyt on vuosi 2001. Jos kaikki olisi käynyt niin kuin monet luulivat, Jeesus Kristus olisi jälleen keskuudessamme ja Amerikan lippu olisi tökätty Venukseen ja Marsiin. Eipä ollut moista tuuria!”
Tässä kirjassa Vietnamin sodan veteraani Eugene Debs Hartke kertoo vuonna 2001 omaelämäkertaansa: Tähän tapaan:
”Vietin ikävuoteni 21:stä 35:een ammattisotilaan, Yhdysvaltain armeijan vakinaisessa palveluksessa. Noina 14 vuotena olisin tappanut vaikka itsensä Jeesuksen Kristuksen, jos esimieheni olisi käskenyt. Vietnamin sodan saadessa äkillisen ja häpeällisen lopun olin eversti-luutnantti ja minulla oli 1000:ia ja taas 1000:ia omia alaisia.”
”Vuonna 1991 Trakington College antoi minulle potkut. Niin minut sysättiin myöhäisessä keski-iässä tuuliajolle keskelle läpeensä ryövättyä ja konkurssiin mennyttä kansakuntaa, jonka varallisuus oli myyty ulkomaalaisille ja jonka riesana olivat valtoimenaan riehuvat kulkutaudit ja taikausko ja lukutaidottomuus ja hypnoottinen televisio, eikä köyhille ollut tarjolla minkäänlaisia terveyspalveluja. Minne mennä? Mitä tehdä?”
”Minusta Shakespeare on viisain ihminen, josta olen kuullut. Ollakseni rehellinen, se ei ole häävi kohteliaisuus. Me olemme mahdottoman itserakkaita eläimiä ja itse asiassa helkkarin tyhmiä.”
”Vietnamissa olin varsinainen aivoilija, ja se ihan totta kiusaa minua yhä. Viimeisenä Vietnamin-vuotenani keksin niin mielikuvituksekkaita puolusteluja kaikelle tappamisellemme ja kuolemisellemme, että tein vaikutuksen jopa itseeni. Olin murhaavan hokkupokkuksen nero!”
”Se, että jotkut meistä osaavat lukea ja kirjoittaa ja vähän laskeskella, ei vielä merkitse, että kelpaisimme valloittamaan Maailmankaikkeuden.”
Arvosana kirjalle
Kurt Vonnegut
Kurt Vonnegut syntyi 1922 Indiapolisissa Yhdysvalloissa ja kuoli 2007 New Yorkissa. Vonnegut koki 23-vuotiaana Dresdenin tuhopommituksen helmikuussa 1945. Palattuaan sodasta hän opiskeli antropologiaa ja oli sitten kolme vuotta tiedotussihteerinä General Electricissä. Hän alkoi kirjoittaa, aluksi tieteisromaaneja, myöhemmin mustan huumorin läpitunkemia ajankuvauksia, joiden ansiosta hän 60-luvulla nousi samanlaiseksi nuorison esikuvaksi kuin J. D. Salinger 50-luvulla. Vonnegutin läpimurtoromaanin Teurastamo 5 (1969) perusaiheena on Dresdenin pommitus, joukkotuho, jonka todistajana kirjailija siis itse sotavankina oli. Romaani on myös satiiri ja tieteiskirja.
Keltainen kirjasto -kirjasarja
Sarja sisältää 33 pääteosta ja yhteensä teoksia 79 kpl.
”Keltainen kirjasto syntyi vuonna 1954 Suomeen, jossa oli pulaa kaikesta – myös hyvästä käännöskirjallisuudesta. Niukkuuden ja epävarmuuden keskellä Keltainen kirjasto oli raikas tuuli, joka lennätti pölyä niin kirjahyllyistä kuin ajatuksista ja avasi ikkunoita ympäröivään maailmaan. Keltainen kirjasto on kasvanut yhdessä Suomen kanssa ja täyttänyt maailmankirjallisuuden ystävien hyllyt ja yöpöydät. Se on taistellut hyvän proosan, sanomisen vapauden ja ihmisyyden puolesta, naurattanut, itkettänyt, hämmentänyt, sivistänyt ja kansainvälistänyt ikäluokan toisensa jälkeen. Keltaisen kirjaston täyttäessä vuonna 2004 viisikymmentä vuotta, on se jo pitkään ollut Suomen kaikkien aikojen pitkäikäisin kirjasarja ja kansainvälisestikin ainutlaatuinen ilmiö. Maailma sarjan ympärillä on nyt tietenkin täysin toinen kuin sen syntyessä. Suomi on vauras ja kansainvälinen, vaikutteet ja viettelykset virtaavat vapaasti. Mutta Keltaisen kirjaston lupaus on se mikä ennenkin: tarjota suomalaisille valikoima parasta ajankohtaista maailmankirjallisuutta. Runsauden keskellä raikkaalta tuntuu, että parhaan tunnistaa helposti ja siihen on helppo tarttua.” (Tammi)
