Alkuteos ilmestynyt 2012. Suomentanut Marja Helanen. Päällyksen kuva: Gustavo Marx. Alkuperäispäällyksen suunnittelu: Erin Fitzsimmons ja Hilary Zarycky. Sidottu, kansipaperi. 2. laitos: Bon-pokkari. WSOY, 2013. Nidottu.
”Mitään ’ennen’ ei ole. On vain nyt ja se, mikä koittaa seuraavaksi.”
Lenan ja Alexin piti viettää koko loppuelämänsä yhdessä, mutta suunnitelma kariutui Portlandin rajavartioiden armottomiin laukauksiin. Luotien tavoittaman Alexin matka katkesi ennen alkamistaan. Lenan matka jatkui. Yksin.
Uusi Lena yrittää epätoivoisesti unohtaa painajaisensa, aikaisemman elämänsä ja Alexin. Haaveet yhteisestä elämästä ja rakkaudesta ovat vaihtuneet aktiiviseen työskentelyyn vastarintaliikkeessä. Savu- ja liekkimuurin läpi selvinneestä herkästä nuoresta naisesta on kasvanut vahva ja uhmakas taistelija, joka on valmis soluttautumaan vihollisen selustaan riskejä kaihtamatta. Päällisin puolin järkkymättömän Lenan sisäinen maailma on kuitenkin sekaisin pahemmin kuin koskaan: onko elämällä lupa jatkua ilman Alexia? Ja ovatko kapinan polttoaineet, rakkaus ja vapaus, edelleen puolustamisen – tai kokemisen arvoisia?
Dystooppisen Delirium-trilogian uutuus jatkaa kouraisevaa kuvaustaan ihmiskunnan tulevaisuudesta, vapisevasta valtakoneistosta, sortuvista ihanteista ja sorretuista yksilöistä. Pandemonium on tarina kriminalisoiduista tunteista ja kaaokseen johtavasta tunteettomuudesta: epätoivoisesta yrityksestämme pitää kiinni ihmisyydestä olosuhteissa, joissa nuorallakävellään elämän ja kuoleman välimaastossa.
Yhdysvaltalaisen Lauren Oliverin esikoisteos Kuin viimeistä päivää nousi New York Timesin bestsellerlistalle ja keräsi kriitikoilta kiitosta raikkaasta ja kaunistelemattomasta kerronnastaan. Delirium – rakkaus on harhaa aloitti dystooppisen trilogian, joka nousi barrikadeille rakkauden ja yksilönvapauden puolesta. Sarjan odotettu uutuus jatkaa edeltäjänsä voittokulkua lukijoiden keskuudessa: lue lisää osoitteesta laurenoliverbooks.com.
Aloita uusi keskustelu tästä kirjasta | Näytä kaikki keskustelut |
Kirja-arvioita (14) |
---|
Kirjoittanut rudi92 15.09.2012
![]() Kyllä tätä kirjaa on odotettukin. Eikä se pettymystä tuottanutkaan.
Kirja oli mahtava. Ei aivan yhtä mahtava kuin edeltäjänsä, mutta mahtava kuitenkin. Ajattelin ensin, miten Julian mahtaa pärjätä mielessäni kaksintaistelussa Alexia vastaan Lenan rakastettuna, mutta hyvinhän siinä kävi. Julian oli kiva hahmo, ei aivan Alexin veroinen, mutta ihana kuitenkin. Pidin siitä, että Lena selvästi suru Alexia ja tunsi huonoa omaatuntoa tunteistaan Juliania kohtaan.
Ja entäs loppu sitten... Sehän oli aivan mahtava! Sehän aivan pakottaa ostamaan kolmannen osan.
|
Kirjoittanut Q_Black 06.11.2012
![]() Kakkososa oli edeltäjäänsä huomattavasti kesympi vaikka ei tässäkään säästytty väkivallalta tai muulta vastaavalta. Voisin sanoa, että se teki tästä kirjasta jopa paremman kuin edeltäjänsä. Tykästyin myös enemmän Lenaan, joka oli saanut luonnetta ja elämänhalua hiukkasen enemmän kuin ykköskirjassa, jossa tyttö oli naiivi ja tyhmä. Alexia en kaivannut ollenkaan koska tyyppi oli ekassa kirjassa minulle aika harmaa hahmo. Yleensä pidän päähenkilöistä, mutta tässä ... (lisää)
|
Kirjoittanut skye 17.10.2012
![]() Ihana ! Lauren Oliverilla on loistava tyyli kirjoittaa. Kirja on oikea tunteiden vuoristorata eikä sitä malta laskea käsistään. Loppu saa varmasti kaikki haukkomaan henkeä, vaikka sitä osaakin tavallaan odottaa. Olen edelleen kirjan lumoissa. Oliver tekee tuskaa seuraavan kirjan odottamisesta !
|
Kirjoittanut _kirjakeiju_ 12.09.2019
![]() Tämä kirja keskittyi ensimmäistä enemmän päähenkilön taisteluun itsensä kanssa. Pidin ensimmäisestä osasta enemmän, koska tässä alettiin lähestyä poliittisia kuvioita, joihin tällaiset trilogiat yleensä/aina päätyvät viimeisessä osassaan. En ole tämän kaavan fani. Tästä kirjasta nyt kuitenkin voi sanoa, että kerronta oli aivan hyvää, joten kyllähän tätä luki kaikesta draamasta huolimatta aivan mielissään. |
Kirjoittanut Nella 03.06.2018
![]() Aloitan sanomalla, että mielestäni tämä kirja on paljon parempi kuin edeltäjänsä, Delirium: rakkaus on harhaa. Tässä on jotenkin tarina kivempi, koska ainoa tapahtuma ei ole vain Lenan ja Alexin välinen suhde. Kirjassa tapahtuu koko ajan jotain ja itse pidin paljon Lauren Oliverin päätöksestä kirjoittaa tarinaa kahdesta eri ajasta: nykyhetkestä ja menneisyydestä. Aluksi pelkäsin sen olevan kovinkin sekavaa, mutta yllätyin itsekin, kuinka mukavaa luettavaa se oli. Molemmissa ... (lisää) |
Kirjoittanut Wanderer 11.11.2014
![]() Minun mielestäni tämä oli vielä parempi kuin ensimmäinen osa. Alun jälkeen tarina imaisi mukaansa täydellisesti. Pidin siitä, että tämä ei ollut täydellinen ensimmäisen osan kopio, vaan tarinaa vietiin kokoajan eteenpäin. Aina kun Alex mainittiin, aivan sydämestä riipaisi.
Kyllähän tästä tarinasta löytyy epäuskottavuuksia, niinkuin aiemmin on kirjoitettu. Kun oikein rupeaa miettimään, niitä voi löytää paljonkin, lukiessa en niitä huomannut. Mutta tämä on ... (lisää)
|
Kirjoittanut Gissa 20.09.2014
![]() Tämä osa trilogiasta oli pettymys. Tuntui kuin olisin lukenut jotain täysin eri kirjoittajan tekemää seikkailua. Tuntui että tässä yhdistellään useampaa eri teosta Nälkäpelin, Divergentin yms kesken ja kuin tähtäimenä olisi pelkästään valkokangas.. Kirja ei kuitenkaan ollut niin pettymys ettenkö lukisi viimeistä osaa.
|
Kirjoittanut emmazki 01.01.2014
![]() Tykkäsin tästä, vaikka ei ollutkaan niin hyvä kuin ensimmäinen osa. Pidin siitä, että luvut oli jaoteltu "nyt" ja "silloin" - osioihin, vaikka välillä halusi hypätä tuon "silloin"-osion kun "nyt":issä tapahtui kaikki jännittävä! Loppu oli kyllä aikamoinen järkytys, mutta onneksi kolmos kirja oli ihan vieressä, niin pääsi aloittamaan sen heti. Suosittelen!
|
Kirjoittanut Nage 15.11.2013
![]() Pidin kirjasta melkein yhtä paljon, kuin sen edeltäjäst. JUoni oli mukava, vaikka melko ennalta arvattava. Hieman ärsytti vain se että takakansi on mielestäni jotenkin paisutellut juttuja.
|
Kirjoittanut cristian 04.10.2013
![]() Alku oli hieman vaisu, mutta tarina lähti aika nopeasti mukavasti käyntiin ja imaisi mukaansa. Lenasta oli kasvanut toisen kirjan aikana mielenkiintoinen, moniulotteinen hahmo. Hänen ajatuksiaan Korvesta ja Alexin menettämisestä oli kuvattu hienosti. Kirja onnistui yllättämään lopussa, vaikka jotkin juonenkäänteet olivatkin ennalta arvattavia.
|