Alkuteos ilmestynyt 2000. Suomentanut Marianna Leikomaa. Päällys: Karen Hudson ja Greg Spalenka. Nidottu.
Paikka jota ei pitäisi olla olemassa.
Mutta on silti.
Olentoja joita ei voi olla.
Mutta on silti.
Paikka jossa kaikki unet ja painajaiset ovat hyvin todellisia –
ja usein tappavia.
Tervetuloa maailmaan nimeltä…
EVERWORLD.
Davidin, Christopherin, Aprilin ja Jalilin seikkailut Everworldissä käynnistyvät aina nukahtamisten ja heräämisten kautta. Senna toimii portinvartijana todellisuuden ja painajaismaailman mielikuvituksellisten tapahtumien välillä.
Uhka on kuitenkin todellinen, kun Nidhögg-lohikäärme takavarikoi kumppanusten sydämet ja vaihtaa niiden tilalle verenpunaisina hehkuvat rubiinit. Heillä on kuusi päivää aikaa löytää keijujen varastama Daghdhan aarre ja palauttaa se tultasyöksevälle omistajalleen – tai rinnassa sykkivät lohikäärmeen lunnaat muuttuvat tappavan tulisiksi laavamöykyiksi.
Siis: hip hei, Keijumaahan matka vei! Lisähankaluuksia on luvassa, kun tarkkailijana toimiva Ka Anorin käskyläinen haluaa mukaansa jumaltensyöjän valtakuntaan kumppanusten arvokkaimman matkatavaran: Sennan.
Arvosana kirjalle
K. A. Applegate
Katherine Alice Applegate on syntynyt vuonna 1956 Michiganissa Yhdysvalloissa. Hän on asunut Texasissa, Floridassa, Kaliforniassa, Minnesotassa, Illinoisissa ja Pohjois-Carolinassa ja työskennellyt muun muassa eläinlääkärin apulaisena, konekirjoittajana ja tarjoilijana. Nykyisin Applegate asuu jälleen eteläisessä Kaliforniassa. Applegaten perheeseen kuuluvat aviomies Michael Grant, joka on myös nuortenkirjailija, Kiinasta vuonna 2003 ottolapseksi otettu tytär Julia sekä poika Jake. Kotona on myös kaksi kissaa ja kaksi koiraa. Applegate harrastaa sellon soittoa, matkustelua, lukemista ja puutarhanhoitoa.
Everworld
Sarja sisältää 12 pääteosta ja yhteensä teoksia 12 kpl.
K. A. Applegaten nuorille ja lapsille suunnattu fantasiasarja
Kirja-arviot & arvosanat
Kirja-arviot 19
Viestit 0
Sarja ei alkanut hyvin, mutta paranee luettavaksi viihteeksi myöhemmin. Lohikäärmeen lunnaat saa taas kertojakseen Davidin. Hänestä pidän vähiten siinä nelikossa, mutta kun tarina siirtyi takaisin hänen kerrottavakseen, häntä alkoi taas ymmärtää paremmin. Hänen sankariasenteensa on kuitenkin outoa. Tällä kertaa teksti oli helpommin luettavaa ja omasta mielestäni selkeämpää. Töksähtävät, yksisanaiset lauseet vähentyivät, tai ainakaan en niitä itse huomannut. Lyhyesti sanottuna, ihan mukavaa, viihdyttävää nuorille suunnattua pikkuluettavaa, jos vaan avoimin mielin jaksaa jatkaa sarjan lukemista.
