Nokkosvallankumous
Julkaistu: huhtikuu 26, 2013 (WSOY)
Sidottu.
Topelius-palkintoehdokas 2013, Kuvastaja-palkintoehdokas 2013.
Tummanpuhuvaa dystopiaa kapinasta ja nuoresta rakkaudesta
Äitinsä kuolinvuoteella Vayu saa tietää olevansa Granitoja, joiden suonissa virtaa kivijumalien veri. Hänen tulee etsiä portti parempaan huomiseen, portti jonka avain hän itsekin on.
Dharan, Marmor-suvun viimeinen, taistelee perinistien tukemaa mätää hallitusta vastaan ja lupaa Nokkosille voittoa ja vapautta.
Kun Vayun ja Dharanin polut yhtyvät, puhtaana virtaavat vedet ja hyväilevä aurinko eivät enää ole pelkkiä piinaavia muistoja menneisyydestä. Mutta onko vallankumous mahdollinen rikkinäisessä maailmassa?
Nokkosvallankumous on tummanpuhuva tulevaisuuteen sijoittuva kertomus kahden kivisuvun perinnöstä, kielletystä rakkaudesta ja orastavasta vallankumouksesta.
Arvosteluotteita:
”Maailmat ja henkilöhahmot on luotu huolellisesti (...) kieli on varmaa ja taitavaa. Kielikuvat ovat raikkaita, viisaita, kauniita ja omia, samoin koko tarinaa värittävä maailmankuva." – Kaisa Järvelä, Aamulehti
”Nokkosvallankumous yhdistää omalaatuisella tavalla dystooppisen tieteiskirjallisuuden ja fantasian.” – Vesa Sisättö, Helsingin Sanomat
”Nokkosvallankumous on mielenkiintoinen kannanotto siihen paljon toisteltuun lauseeseen, että tulevaisuus on lastemme käsissä. Tässä se kirjaimellisesti on juuri niin.” – Sirpa Ylönen, Warkauden Lehti 26.7.2013
Tietoa kirjailijasta :: Siiri Enoranta
 | Siiri Enoranta (s. 1987) on opiskellut ranskan ja espanjan kieliä Tampereen yliopistossa. Hän on suorittanut Oriveden opiston Sanataidelinjan 2006–07. Hänen esikoisromaaninsa Omenmean vallanhaltija oli vuoden 2009 Finlandia Junior -palkintoehdokkaana. Kuva: Sára Köteleki. |
Muita kirjoja joista saatat pitää
 |  |  |  |  |
Kirja-arvioita (10) |
|---|
Muistaakseni Annukka Salaman suositteli tätä jossain lehdessä ja niimpä sitten erään kerran kirjastossa käydessäni päätin tämän lainata. Kirja oli aluksi vähän vaikea selkoinen ja ihmeellinen, mutta mitä pidemmälle juoneen ja sen henkilöihin pääsi sisälle, sitä enemmän kirja alkoi kiinnostaa. Loppu tulikin luettua lähinnä hurmoksellisessa tilassa. Kaiken kaikkiaan hämmentävä ja ajatuksia herättävä lukukokemus. Sopii erittäin hyvin niille illoille, kun kaipaa jotain ... (lue lisää)
|
Nokkosvallakumous on paljon muutakin kuin genrensä tai osiensa summa. Se on toisaalta selvitymiskertomus, toisaalta kuvaus herkästä, paikoin rikkonaisestakin rakkaudesta kahden pojan välillä. Tarina on surullinen, paikoin lohduton, herättelevä, kaunis ja tuore. Enoranta esittelee niin tuttuja miljöitä kuin jotain aivan uuttakin. Nokkosvallankumous on melkein kuin vanha tuttu, josta löytyy jotain villiä ja pelottavan arvaamatonta.
Enorannan dystopia on todellakin lupaustensa ... (lue lisää)
|
Pidin kirjasta kovasti. Se oli aika säälimätön sanoissaan, mutta juuri se teki siitä niin koskettavan. Itse ainakin pysyin kärryillä kirjaa lukiessani. En ole tämän kaltaista kirjaa lukenut pitkään aikaan, suosittelen.
|
En tiedä mikä meni pieleen. En missään hetkessä saanut otettua kiinni juonesta, hahmoista, tapahtuma paikasta jne. Enkä ymmärrä miksi! Kirjan idea oli nerokas, teksti oli helposti luettavaa ja sujuvaa, hahmot olivat kiinnostavia ja kutakuinkin omaperäisiä. Ehkä kirjaa oli hiukan pitkitetty, mutta mikään ei ollut turhaa, ei hahmot, eikä tapahtumatkaan.
Näin jälkeenpäin ajateltuna kirja oli kaunis. Sitä ei ehkä lukiessa ymmärtänyt, mutta nyt tajuan, että siinä oli jotain ... (lue lisää)
|
Tää kirja oli tosi hyvä! Välillä tosin olin vähän hukassa mutta ei se mitään! Mä en tykänny yhtään tosta Vayun siskopuolesta, se oli jotain niin ärsyttävää...
Mutta yllätyin tän kirjan jälkeen, kun älysin vasta silloin, että kirja oli kotimainen. En yleensä pidä kotimaisista kirjoista, mutta on muutamaan hyväänkin törmännyt, mutta ei tosin näin hyvään.
Kannattaa lukea!
|
Minusta kirja oli hyvä ja erilainen. Vayun peloikkuus välillä harmitti, mutat onnekis se ei lopussa enää ollut niin. Kokonaisuudessan sisi oikein mukavaa luetatvaa.
|
Valitsin kirjan kannen ja nimen perusteella. Kirja oli ihan hyvä. En ole koskaan törmännyt vastaavaan kirjaan ja kirjan erikoisuuden takia se olikin ihan mielenkiintoista luettavaa.
|
Tämä oli taas niitä hetken mielijohteessa varattuja kirjoja, joista olen vähän lueskellut sieltä täältä. Tämä ehkä takakantensa perusteella sijoittui siihen ryhmään kirjoja, jotka eivät minua niin suuresti kiinnosta. Eniten tässä ehkä houkutti se, että se on kahden nuoren pojan rakkaustarina eikä sellaisia pahemmin ole tullut lueskeltua.
Kirja sijoittuu karmaisevaan tulevaisuuteen, jota en edes pitäisi täysin mahdottomana tulevaisuutena todellisuudessakin. Ihmiset ovat ... (lue lisää)
|
