Sidottu.
Koukuttavan sarjan huima päätös
Khalkosta hallitsee diktaattorin ottein suuri isä Radko, jonka mielestä väkivalta on kaunein vallan muoto. Hänen puolisonsa Snezana taas sovittelee ylleen filosofin viittaa. Amaya perheineen elää piilossa köyhässä kalastajakylässä, kunnes kapinalliset tuovat viestin. Amayan ja Miroslavin täytyy päättää, lähteäkö johtamaan kansannousua vai jäädä elämään turvallista arkea pienen tyttärensä kanssa…
Tähystäjäneito Amayan viaton vierailu Khalkoksen saarelle aloitti seikkailun, joka on edennyt hurjien käänteiden kautta kohti yllättävää loppuratkaisua. Yläkoululaisille sopivan Kuparisaari-trilogian päätösosa on vetävä sekoitus romantiikkaa, juonittelua ja raivokkaaksi yltyvää valtataistelua.
Tietoja muokattu maaliskuu 19, 2021
Terhi Rannela
Terhi Rannela (s. 1980 Outokummussa) on valmistunut Tampereen yliopistosta maisteriksi pääaineenaan kirjallisuudentutkimus. Hän työskentelee kirjailijana ja vapaana toimittajana. Terhi Rannela asuu Tampereella ja harrastaa lukemista, teen juomista, elokuvien katsomista, liikuntaa, ystävien tapaamista kahviloissa, nukkekodin rakentamista, neulomista, bloggaamista, nauramista, nukkumista ja matkustamista.
Kirja-arviot & arvosanat
Kirja-arviot 10
Viestit 6
Kolmas päätösosa ei yllä edellisten tasolle, joskin joitakin ärsyttäviä kirjoitustapoja ei enää ole. Juonessa on jonkinlainen naiivi ote, mutta joka tapauksessa pidän tästä trilogiasta hurjasti.
Kirja-arviot 16
Viestit 11
Trilogian päätösosan ainoa päämäärä on saattaa tarina jonkinnäköiseen päätökseen. Lukunautinnosta ei voida puhua. Juoni on tylsä ja ennalta arvattava, eikä edes pyri herättämään lukijan mielenkiintoa. Sivut on tuhlattu enimmäkseen joutavaan roskaan, koska kirjan pääpaino on ehdottomasti loppuratkaisulla, johon kirjailijoiden kaikki energia on suuntautunut. Epäuskottavuus, yltiöpäinen suoraviivaisuus ja selkeä kiirehtiminen luovat vankan mielikuvan siitä, ettei kirjailijakaksikko itsekään enää ole kiinnostunut luomaansa yksiulotteiseen seinäpaperimaalaukseen, jonka henkilöhahmot ovat joko kaikkivoipia tai mihinkään kykenemättömiä. Henkilöiden olemukseen tai tunteisiin ei mennä sisälle, eikä heidän kohtalonsa kuvaukset ole likimainkaan riittäviä. Pettymys oli melko suuri, etenkin kun toivoin kirjan yllättävän vielä lopussa, mitä se todellakaan ei tehnyt. Lattea esitys.
Kirja-arviot 136
Viestit 4
Anneli Kannon ja Terhi Rannelan Kuparisaari-trilogia saa päätöksensä "Kapinallisen" (Karisto, 2013) myötä. Radkon ja Snezanan hallitsema Khalkos ottaa askelia diktatuurin suuntaan, mutta pinnan alla kuohuu jo kun tyytymätön kansa valmistautuu kapinaan. Vaikka tarinassa onkin hurjia juonenkäänteitä ja sen henkilöt joutuvat tekemään kiinnostavia moraalisia valintoja, tuntuu päätösosa pieneltä pettymykseltä. En monestikaan arvostele kirjaa sen lyhyydestä, pikemminkin päinvastoin, mutta nyt juoni etenee vähän turhankin kiivasta tahtia henkilöiden ja tapahtumien määrään nähden. Syvällisempi käsittely ei olisi tehnyt haittaa, sen verran suurista asioista kirjassa on paikoitellen kyse. Lisäripaus toista osaa keventänyttä huumoriakaan ei olisi tehnyt pahaa. Kiitosta kirjailijoille täytyy kuitenkin antaa siitä, etteivät nämä sortuneet helpoimpiin ja kliseisimpiin mahdollisiin ratkaisuihin. Syynsä vähän vaisuun arvioon saattaa olla turhankin kovaksi kivunneilla odotuksilla, sillä pidin sarjan kahdesta ensimmäisestä osasta todella paljon.
Kirja-arviot 66
Viestit 5
