Sydänverellä

Juoni oli ihan mielenkiintoinen, mutta jotain tästä puuttui. Ericin ja Sookien ero oli mielestäni tunteeton, ottaen huomioon kuinka paljon aikaisemmissa kirjoissa asiaa oli käsitelty, niin nyt tuli sellainen olo ettei heidän välillään olisi koskaan oikein mitään ollutkaan. Tuntui myös siltä, että Samin ja Sookien juttu alkoi liian nopeasti, siitä jäi puuttumaan se tunne. En oikein välittänyt myöskään siitä eri paikoissa poukkoilemisesta, koska pidin siitä tyylistä mikä aikaisemmissakin kirjoissa oli, että kuvattiin Sookien näkökulmasta, eli tiesi saman minkä Sookie tiesi. Mutta mielenkiintoinen kirja kuitenkin, jos sarja on aikaisemminkin kiinnostanut, niin kannattaa tämäkin lukaista.

pakko myöntää, etten loppuratkaisusta juurikaan pitänyt. koko juoni punoutuu vampyyrien ympärille, mutta lopussa ne tyystin unohdetaan? plussaa upeasta kannesta ja mukavasta kirjoitustyylistä!

Jaah. Mites tämän aloittaisi? Kirjoja/osia on niin monta etten jaksa jokaiseen kirjoittaa jotain vaan kirjoitan tänne vikaan kaikista jotain. Ensiksi tämä kirjailija oli täysin vieras minulle. Ei aiempia kirjoja, ei mainintaa muissa kirjoissa, blogeissa yms. Kirjamessuilla näin sivusta vilauksen ja sanan veri. Tuo yksittäinen ja korostettu sana kiinnitti huomioni. Päättelin siis, että kirjan täytyi kertoa vampyyreistä tai ainakin lähelle. Luin takakannen ja kiinnostus heräsi. En ostanut kirjaa omakseni koska laatu ei ollut taattu. Lainasin siis kirjastosta. Sookie oli itsenäinen nainen, mutta ei tavallinen. Hänellä oli oma "vammansa". Nimittäin ajatustenluku. Hän pystyi lukemaan ihmisten ajatukset. Vähän aikaa sitten vampyyrit olivat astuneet julkisuuteen ja eräs heistä käveli juuri baariin missä Sookie työskenteli. Hän ei ensimmäistä kertaa elämässään pystynyt lukea jonkun ajatuksia ja oli innoissaan siitä. Tämä vampyyri oli Bill Compton. Sookien ensirakkaus. Myöhemmin esille tulevat Eric Northam, John Quinn ja jo alussa Sam Merlottes. Kaikki nuo miehet liittyvät Sookien rakkauselämään ja tulevat mullistamaan hänen normaalinkin elämänsä lopullisesti. Sookien ensimmäinen väärä miesvalinta kuljettaa hänet väärälle ja vaaralliselle polulle, joka on kuitenkin se oikea. Sookie kerää liudan vihamiehiä. Vahingossa vai ei? Onko sillä väliä? Kirjat kertovat siis Sookien elämästä ja kun lukee ensimmäisen ja viimeisen osan huomaa miten hänen elämänsä on mullistunut. Jokaisessa osassa on joku salajuoni ´tai joku tahtoo tappaa Sookien. Ja vasten tahtoaankin, Sookie vedetään mukaan jos jonkin sortin yliluonnollisten olentojen soppaan. Niistä hän selviytyy parhaansa mukaan ja apua hän saa useasti. Charlaine on saanut muutoksen hyvin näkymään ja erot huomaa. Jokaisessa osassa on jokin salajuoni, joka paljastuu vasta lopussa. Kenties tylsää kun joka osassa mutta ei. Charlaine on saanut ne nivottua yhteen kirjan oleellisen tarinan kanssa, Sookien elämän. Hienoa työtä ja vaatii aikamoisen salapoliisityön jotta saisi juonen selvitettyä ennen kuin se paljastuu. Kannattaa lukea. ;) Tässä huomasin, että olin kuin olinkin antanut ensimmäiselle osalle arvostelun. Kappas. No mikäs siinä.

koko sarja oli mielestäni hyvä ja aion varmasti kyllä kerätä koko sarjan omaksi. Tämä kirja ei olisi voinut enää paremmin päättyä.. olin aina salaa toivonut että sookie alkaisi seurustella samin kanssa. ihana päätös sarjalle ja oli hyvä että sarja päättyi.

Kirja oli itseasiassa ihan hyvä. Kirjaa oli ihan mukava lukea ja juoni piti jotenkuten mukanaan koko kirjan. Siitä jäi kuitenkin puuttumaan jotain jonka takia vaun tuo 3,5 tähteä,sillä kirja piti vain jotenkuten mukanaan eikä siinä tullut sellaista kunnollista kohtaa joka oisi tempaissut mukaansa. Arvasin myös jo melkein ekassa kirjassa että Sam ja Sookie menevät yhteen ja kappas kappas... juu mutta kiva sarja jatämän viimeisen osan kans oli kiva vaikka ei mitenkään kirjaan liittynytkään!

---

yllätti tämä Sookien ja Ericin kuvio, joka oli suuressa osassa aiemmin ja sai vähän laimean leiman tässä kirjassa. Koko systeemi tuntui vähän turhan hutaistulta. Samalla yllätti myös tämä lopun parituskuvio, jota en kyllä osannut odottaa millään. Päätösosa oli suurilta osin melko hyvin koottu tarina, mutta sen lopetus oli laimea ja hiukan pettymyskin itselle. Aivan kuin kirjailijalla olisi ollut kiire päästä sarjasta eroon. No, onpahan nyt luettu ainakin sen kerran. Toista kertaa en usko tarttuvani tähän sarjaan.

Huoh... Kirjojen taso on laskenut kuin lehmän häntä eikä tämä tuonut minun makuuni loppuhuipennusta. Juoni oli ennalta arvatattava muutamaa pikku yksityiskohtaan lukuunottamatta. Kovin helposti Sookie tuntui vaihtavan miestä. Edelliset 5-6 kirjaa luettu Sookien ja Ericin tarinaa ja heidän suhteen lopputulos... no todella laimea! Vaikka en pidäkään Sam&Sookie parituksesta, niin olisin toivonut tähän jotain säpinää ja kutkutusta. En kuitenkaan saanut mitään fiiliksiä tästä.