Tyylit: fantasia, paranormaali romantiikka, nuoret
Avainsanat: noidat
Osallistu keskusteluun (viestejä 1 kpl)
Alkuteos ilmestynyt 2010. Suomentanut Aila Herronen. Sidottu.
Jotkin salaisuudet muuttavat elämää – toiset koituvat kuolemaksi.
Eeppisen noitasaagan kakkososa tarjoilee goottihenkistä kauhuromantiikkaa ja syvän Etelän charmia.
Aluksi suru näyttää yhdistävän äitinsä menettäneen Ethanin ja rakkaan enonsa hiljattain haudanneen Lenan muiden pikkumaisuuksia vastaan. Lena, Ethanin unelmien tyttö, alkaa kuitenkin käyttäytyä oudosti ja vetäytyä kaipaavan sylin ulottuvilta. Samaan aikaan omituiset näyt piinaavat Ethania, joka ajautuu yhä syvemmälle Gatlinin pikkukaupungin salaisuuksiin.
Mutta onko tavallisen kuolevaisen ja yliluonnollisuuksiin taipuvan tytön rakkaus sittenkään mahdollinen? Säröä suhteeseen luo salaperäinen John, jonka seuraa Lena ei näytä kohta enää edes haluavan vastustaa.
Lumoava pimeys on piinaavan kiehtovaa jatkoa sarjan ykkösosalle, hiljattain elokuvanakin nähdylle Lumoavalle kiroukselle.
Uusimmat keskustelut
| Aloita uusi keskustelu tästä kirjasta | Näytä kaikki keskustelut |
Tietoa kirjailijasta :: Margaret Stohl
Yhdysvallat, s. 1967.
Kuva: Pierre-Yves Beaudouin.
Muita kirjoja joista saatat pitää
 |  |  |
Kirja-arvioita (9) |
|---|
En kyllä yhtään tiedä miksi tähän kirjaan piti tarttua kun ei se ensimmäinenkään osa ollut mitenkään erikoinen. Näitä lukiessa nimittäin tuntuu, että tarpoisi jollain niljakkaalla suolla, josta ei tunnu pääsevän eteenpäin mitenkään, mutta silti on jatkettava.
Omalla tavallaan taas pidän tästä maailmasta ja osasta hahmoista, mutta Lena on edelleen jotenkin ärsyttävä ja inisevä persoona, ja Ethan ei herätä mitään mielenkiintoa.
Tässäkin kirjassa sitä ... (lisää)
|
Tämä oli mielestäni ihan ok luettava. En osaa oikein verrata tätä ensimmäiseen kun siitä on jo aikaa kun sain sen luettua. Kirja olisi voinut olla parempikin, sillä yleensä kirjoista jää joku paras kohta mieleeni, mutta täsät ei. En itse asiassa muista tästä paljoakaan, vaikka luin sen eilen. NO ihan kiva oli kuiteskin ja aijon lukea jatkonkin.
|
Jos ensimmäinen kirja oli vielä ihan ookoo, tämä ei enää ollut. Kirjassa olisi ollut aineksia vaikka mihin, mutta sen sijaan se tyytyi tylsään kerrontaan ja tapahtumien kuvailuun. En suosittele. |
Hyvä kirja. Pidin kyllä ensimmäisestä osasta enemmän. Osa kirjan tapahtumista oli jopa yllättäviä. Alku oli aika tylsä, mutta kirja parani kyllä myöhemmin. Kannattaa lukea, jos on lukenut ensimmäisenkin osan.
|
Ihan yhtä tylsä kuin ensimmäinenkin osa. Sääli odotin tältä kirjalta enemän.
|
Ensimmäisen osan luin kauan sitten ennen elokuvan tulemista, ja muistan pitäneeni kirjasta - mutta siinä se. En jäänyt juurikaan koukkuun, mutta luinpahan kuitenkin.
Myöhemmin, hetken mielijohteesta kuitenkin ostin toisenkin osan ja aloitinkin lukemaan sarjaa uudestaan, elätellen toivoa, että saisin tästä hyvän lukukokemuksen. Enkä varsinaisesti pettynyt - välillä tämä toinen osa tökki pahasti, mutta välillä taas lukeminen sujui oikein mukavasti. Päätin siinä sitten ... (lisää)
|
Ei herra isä tämä kirja otti päähän. Todella hyvä, mutta Lenan sekoilu ja koko kirja yleensä johti minut hermoromahduksen partaalle. Se on hyvä juttu koska koin niin monta tunnetta kirjan aikana. Odotan kolmannen osan suomennosta jos siis suomennetaan. Tietääkö kukaan?? :D Joka tapauksessa kirja oli syöpää mutta ei pahalla tavalla eli mun pitäsi mennä nukkumaan ja lakata hourailu.
|
En perustanut kovinkaan paljon sarjan edellisestäkään osasta. Lumoava kirous oli laimea lukukokemus, minusta tuntui, ettei sarjalla ollut minulle mitään uutta tarjottavaa. Sama tunne vaivasi myös tätä toista osaa lukiessa, minun oli paikoin hillittävä haluni heittää tämä kirja seinään tai upottaa se jonnekin syvään lampeen mätänemään. Kirja ei koukuttanut oikein missään vaiheessa, en olisi voinut vähempää välittää hahmoista.
On kirjoja, joita ei erityisemmin ... (lisää)
|
Olen hieman pettynyt tämän kirjan tasoon aikaisempaan verrattuna. Ensimmäisen luin innolla ja hymyllä läpi, mutta tässä teki mieli aika ajoin hypätä tylsien ja tyhmien kohtien ohi. Mitään kovinkaan ihmeellistä yllätysmomentia ei kirjassa omasta mielestäni ollut. Luen kuitenkin jatkot sillä hyviäkin kohtia kirjassa oli ;)
|