Alkuteos ilmestynyt 1984 salanimellä A. N. Roquelaure. Suomentanut Timo Utterström. Nidottu.
New York Timesin bestsellerlistan valloittanut eroottinen versio tutusta sadusta!
Kuinka
Prinsessa Ruususta rangaistaan jatkaa vaihtoehtoista Prinsessa Ruususen
tarinaa mukailevaa trilogiaa. Ruusunen häädetään prinssinsä luota, ja
hänelle langetetaan ”rangaistus”: Ruusunen päätyy häkellyttävän komean
sotilaan käsittelyyn tutustumaan rakkauden, alistumisen ja hellyyden
syövereihin…
Ruusus-satua päivittävä trilogia tuo vanhaan satuun
tihkuvaa himoa ja eroottista kaipuuta. Erotiikkaa lähestytään naisen
nautinnon kautta, eikä häpeämättömän sadomasokistinen kuvaus sorru
liikaan väkivaltaisuuteen, vaan pitäytyy ihastuttavassa viehkeydessä.
Aloita uusi keskustelu tästä kirjasta | Näytä kaikki keskustelut |
Anne Rice (o.s. O'Brien, 1941) on yhdysvaltalainen kauhu- ja fantasiakirjailija. Ricen esikoiskirjaa Veren vangit (1976) on myyty yli 8 miljoonaa kappaletta. Kaikkiaan hänen kirjojaan on myyty yli 75 miljoonaa kappaletta.
Amerikanirlantilaiseen perheeseen syntynyt Rice sai tiukan katolisen kristillisen kasvatuksen lapsuudenkodissaan ja katolisessa koulussa. Hän kuitenkin erosi kirkosta 18-vuotiaana ja katsoi olevansa ateisti. Ricen esikoisteoksen kirjoittamista edelsi perheen murhenäytelmä, viisivuotiaan tyttären kuolema 1972. Iskusta toivottuaan Rice alkoi kirjoittaa.
Veren vankien ensimmäinen versio valmistui viidessä viikossa vuonna 1973. Kustantamoiden suhtautuminen oli ... (lisää)
Kirja-arvioita (2) |
---|
Kirjoittanut Salde (29.09.2019)
![]() Melkoisen hämmentävä teos, mutta miksipäs ei! Kerronta oli ihan sujuvaa ja tarinassa oli ainakin riittävästi monenlaisia käänteitä. Juoni ei ollut tässä keskiössä, vaan kohtausten kuvailu. Kyllä tykkäsin tästä. |
Kirjoittanut Emelie (04.01.2016)
![]() Ruusustrilogia jatkuu. Tarina alkaa heti siitä mihin se ensimmäisessä osassa jäi ja käsittelee Ruususen aikaa kaupungissa. Lopussa taas saadaan aikaiseksi lenkki seuraavaan kirjaan. Juonihan on nyt taas ohuttakin ohuempi, mutta sen pienuus on sitten korvattu yksityiskohtaisilla kuvailuilla erilaisista seksuaalisista tapahtumista, niin kuin kirjan henkeen kuuluukin. Jos ensimmäinen osa oli minusta tylsä, tässä oli sitten jo enemmän potentiaalia. Hahmot tuntuivat elävämmiltä ja ... (lisää) |