Alkuteos ilmestynyt 1985 salanimellä A. N. Roquelaure. Suomentanut Timo Utterström. Nidottu.
New York Timesin bestsellerlistan valloittanut eroottinen versio tutusta sadusta.
Kuinka
Prinsessa Ruusunen vapautetaan kertoo Prinsessa Ruususen tarinaa
uudella sävyllä. Sulttaani on vanginnut Ruususen ja vienyt tämän
haaremiinsa. Trilogian päätösosa vie Ruususen kohti aistillisia,
vietteleviä fantasioita ja nostaa lopulta täydellisen hekuman huipulle…
Ruusus-satua
päivittävä trilogia tuo vanhaan satuun tihkuvaa himoa ja eroottista
kaipuuta. Erotiikkaa lähestytään naisen nautinnon kautta, eikä
häpeämättömän sadomasokistinen kuvaus sorru liikaan väkivaltaisuuteen
vaan pitäytyy ihastuttavassa viehkeydessä.
Arvosana kirjalle
Anne Rice
Anne Rice (o.s. O'Brien, 1941–2021) oli yhdysvaltalainen kauhu- ja fantasiakirjailija. Hänen kirjojaan on myyty yli 176 miljoonaa kappaletta.
Rice syntyi amerikanirlantilaiseen perheeseen New Orleansissa mutta muutti nuorena Teksasiin. Rice opiskeli San Franciscon yliopistossa ja suoritti tutkinnon politiikan tutkimuksesta. Ricen esikoisteos Veren vangit ilmestyi 1976. Sarjaa jatkoivat Vampyyri Lestat (1985) ja Kadotettujen kuningatar (1988). Vuonna 1994 Neil Jordan teki Veren vangeista elokuvan Ricen oman käsikirjoituksen pohjalta.
Prinsessa Ruusunen
Sarja sisältää 3 pääteosta ja yhteensä teoksia 3 kpl.
Sarjan neljättä osaa Beauty's Kingdom (2015) ei suomennettu.
Pääsarja Basam Shakti
Kirja-arviot & arvosanat
Kirja-arviot 344
Viestit 0
Tämä kirja eroaa aiemmista tapahtumaympäristönsä ja sävynsä puolesta. Ruususella on ihan erilaiset hommat sulttaanin haaremissa, kuin aiemmassa paikassa. Tämä kirja oli mielestäni tylsempi kuin aiemmat, mutta sen loppuratkaisu sai minut kuitenkin onneksi hymyilemään.
Kirja-arviot 100
Viestit 2743
Ruususen tarinan jonkinlainen päätös (sarjaan on ilmestynyt 2015 neljäskin kirja). Vaikka sarja ei sitten nyt lopulta jäänytkään trilogiaksi, luin tämän kirjan kuin se olisi ollut sarjan päättävä teos. Odotin samanlaisen hyvän kehityksen hahmoissa ja tapahtumissa jatkuvan, joka oli ilmeistä toisessa kirjassa, mutta petyin pahasti. Tapahtumat olivat huonommat kuin aikasemmin, mutta onneksi hahmot pelastivat tätä kirjaa jonkin verran. Varsinkin Laurent oli tärkeä hahmo tarinassa, jota ilman olisin varmaan jättänyt kirjan kesken. Vaikka tarinassa tapahtui aivan liikaa suhteessa sivumäärään, se oli silti tasalaatuisin verrattuna edellisiin. Harmillisesti orja-aspekti oli jo niin loppuunkulutettu, että se lähinnä vain tympäisi. Sulttaanin palatsissa tähän saatiin hiukan lisäpointta, mutta se ei vaan riittänyt. Tarina olisi pitänyt osata lukea erottisena ja seksiä täynnä olevana satuna, jossa ruumiilliset kontaktit ovat pääosassa, mutten vaan pystynyt siihen. Laitoin ilmeisesti liikaa toiveita hahmoille ja tapahtumille, jolloin kun niitä ei saavutettu, koko kirja oli pettymys. Siirrän toiveeni sarjan seuraavaan osaan, joskohan Rice olisi onnistunut saamaan teokseen ne elementit, jotka näistä jäivät puuttumaan.
