Alkuteos ilmestynyt 1997. Suomentanut Paula Merjamaa. Kansi: Eliza Karmasalo. Nidottu.
Nebula-palkinto 1997.
"Vuoden 1997 paras kirja." – Publisher's Weekly
Henkeäsalpaavan jännittävä ja aistillinen seikkailuromaani 1600-luvun Euroopasta, Aurinkokuninkaan hovin intohimoisten juonitteluiden ja poliittisten salaliittojen keskeltä!
Nuori Marie-Josèphe de la Croix jättää ankean luostarielämän ja saapuu töihin Ludvig XIV:n hoviin. Hänen veljensä Yves on jesuiittapappi ja kuninkaalleen omistautunut lahjakas tiedemies. Yves on vanginnut merikäärmeen – mystisen olennon, jonka voimia ei tunneta, mutta jota vihataan niin paljon, että se halutaan tuhota maan päältä.
Marie-Josèphe tuntee merikäärmeiden lumon ja kuulee niiden ihanan laulun. Samalla kun hän opettelee elämään Versaillesissa ja kasvaa lapsellisesta tyttösestä aikuiseksi naiseksi, hän alkaa ymmärtää merikäärmeitäkin. Mutta asiat mutkistuvat.
Marie-Josèphe joutuu taistelemaan periaatteidensa puolesta, eivätkä hänen vihollisensa suinkaan ole käärmeitä, vaan sangen mahtavia miehiä...
McIntyreltä on aikaisemmin suomennettu Unikäärme (Like 2002).
Arvosteluja:
”Jännittävän juonen mutkista paljastuu taistelu ihmisarvosta, niin naisen, orjan kuin inhimillisen merihirviönkin. Leimallisinta McIntyrelle on kiehtova luonnonmystiikka, johon lienee vaikuttanut se, että hän on biologi. Hänen päähenkilönsä ovat humaanien arvojen puolesta taistelevia, kyvykkäitä ja aktiivisia naisia.” – Annamari Saure, Me naiset
Arvosana kirjalle
Vonda N. McIntyre
Vonda N. McIntyre (Yhdysvallat, 1948–2019) oli koulutukseltaan biologi. Hänen lopputyönsä käsitteli perinnöllisyystutkimusta, mikä näkyy jonkin verran hänen teoksissaan. McIntyren teoksille on ominaista väkivallan välttäminen ratkaisuissa, myötätuntoisuus ja naisnäkökulma. McIntyre kirjoitti myös Star Trek -kirjoja ja niitä on myyty yli viisi miljoonaa kappaletta.
Kirjallisuutta
Ulkomaisia tieteiskirjailijoita 2. Toimittaneet Toni Jerrman ja Vesa Sisättö. BTJ Kirjastopalvelu, 2004.
Kirja-arviot & arvosanat
Kirja-arviot 39
Viestit 1
Jostain syystä tämä kirja ilmestyi aina risingin suosituksiin kohdallani, kansi ei kuitenkaan innostanut kirjaa lainaamaan. Kerran kirjastossa kuitenkin huomasin tämän opuksen ja paremman lukemisen puutteessa sen mukaan nappasin. Kirja olikin yllätyksekseni mahtava! Tykkäsin todella paljon!
Kirja-arviot 37
Viestit 487
Pidin paljon aiemmasta McIntyren kirjasta Unikäärme (Like 2002). Joten olin odottanut monta vuotta, milloin hänen Nebula-palkinnon voittanut kirjansa Aurinko ja kuu ilmestyy suomeksi. Se oli ollut kustantamon listoilla jo pitkään, viivytys johtui ymmärtääkseni käännösongelmista. Ikävä kyllä jouduin pettymään, sillä en pitänyt tästä kirjasta yhtä paljon kuin Unikäärmeestä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että tämä olisi huono kirja – varsinkaan verrattuna muuhun käännösfantasiaan. Aurinko ja kuu on vaihtoehtohistoria, joka sijoittuu 1600-luvulle, Aurinkokuninkaan hoviin. Heti kirjan alussa on henkilöluettelo, josta voi tarkistaa, ketkä tarinan henkilöistä ovat oikeasti olleet olemassa. Jo tässä vaiheessa tunsin kaipaavani pientä historian kertausta. Harmittelin heti suomalaista käytäntöä kääntää hallitsijoiden nimet, sillä muuten ranskalaisten nimien keskeltä Ludvig ja Jaakko (Englannin maanpaossa oleva kuningas) pistivät ilkeästi silmiin. Henkilöitä oli niin paljon, että luettelo oli ehdottomasti tarpeellinen. Marie-Josèphe de la Croix saapuu viattomana neitona luostarista keskelle hovielämää, jossa tanssitaan kuninkaan toiveiden ja oikkujen mukaan. Marie-Josèphe on hieman ärsyttävänkin täydellinen sankaritar, kaunis, viisas ja moniosaaja. Hänen veljensä Yves, jesuiitta ja tiedemies, on hovin uusin sankari: Hän on onnistunut vangitsemaan tarunhohtoisen merikäärmeen ja kuningas toivoo saavuttavansa kuolemattomuuden syömällä sen. Marie-Josèphe huolehtii merikäärmeestä ja huomaa ymmärtävänsä sitä, sillä merikäärme pystyy kommunikoimaan telepaattisesti hänen kanssaan. Kirja alkaa vangitsemiskohtauksella, mutta juonen vauhti hidastuu hoviin saavuttaessa ja muuttuu kuvailevammaksi. Välillä oli jopa vaikeaa palata kirjan pariin, koska juoni eteni niin hitaasti. Onneksi kirjan edetessä esille nousee kreivi de Chrétien, kiehtovan ristiriitainen hahmo, joka toisaalta on kuninkaan arvostettu neuvonantaja, mutta joka tahtoo myös auttaa Marie-Josèphea pelastamaan merikäärmeen. Kirja kuvaa upeasti hovielämää, McIntyre on nähnyt paljon vaivaa tutkimustyössään. Sen aikainen uskontokäsitys kuvataan myös tarkkaan. Onko merikäärmeellä sielu? Miten sen voi todistaa, onko oikein surmata ajatteleva olio vain yhden miehen oikun vuoksi? Näihin kysymyksiin jokaisen pitää löytää itseltään oikea vastaus, kyllä tästä kirjasta ajattelemisen aihetta löytyy. Toisaalta kirja on kuvaus Marie-Josèphen kasvusta aikuisuuteen. Ehkä kuitenkin juuri päähenkilön hahmo pettää pahiten, samoin turhan laaja sivuhenkilöiden kaarti, joita täytyy vain käydä tarkistamassa henkilölistalta. Kreivi de Chrétien ja merikäärme itse tekevät kirjasta kyllä lukemisen arvoisen, mutta turhan dramaattista pukuloistoa tämä joskus muistutti. Ehkä senkin voi katsoa tulkitsevan aikakautta, jota kirja kuvaa. Kirjan lopussa on myös McIntyren mielenkiintoinen kertomus siitä, mistä tämä tarina oikein sai alkunsa. Suosittelisin Aurinko ja kuu –kirjaa erityisesti historiallisista romaaneista pitäville. Mikäli olet enemmänkin miekka- ja magialinjoilla, ei tämä ole sinulle se oikea kirja. Omat tunteeni ovat varsin ristiriitaiset, pidän joistain asioista tässä kirjassa, mutta toisista en.
Kirja-arviot 51
Viestit 4081
Kun on lukenut 1800-luvun ranskalaisten kirjailijoiden kuvauksia 1600-luvun hovielämästä, McIntyren vastaava kuvaus on suoraan sanottuna laimeaa. Kyllä "Aurinko ja kuu" esittelee laajalti etikettia ja käyttäytymissääntöjä, mutta miksei kirjailija huomioi niitä henkilöidensä käytöksessä? Kirjassa on kiehtovia aiheita ja kerronta etenee mukavasti. Teksti on 'helppoa luettavaa', välipala raskaamman kirjallisuuden lomassa. Silti se ajoittain tuntuu junnaavan liiankin kanssa paikallaan. Entäpä päähenkilö... ketä kiinnostaa lukea useampi sata sivua tytöstä, joka on kaikessa täydellinen, kaiken osaava, ihana, kaunis, salaperäinen, sievä, sankarillinen...? Viihdyttävää ollakseen viihdettä. Plussaa siitä, että turhaa ajatustyötä teos ei lukijaltaan edellytä.
