Tyylit: scifi > dystopia
Avainsanat: ekokatastrofit, tähtivaeltaja-palkinto
Osallistu keskusteluun (viestejä 12 kpl)
Alkuteos ilmestynyt 2013. Suomentanut Kristiina Drews. Otavan kirjasto. Sidottu, kansipaperi.
Tähtivaeltaja-palkinto 2016.
Palkitun kirjailijan pelottava, ajankohtainen tulevaisuuskuva on seikkailu ja rakkaustarina, kertomus uudesta elämästä ja ihmisyyden vaalimisesta tuhon raunioilla.
Rutto on pyyhkinyt yli maailman, mutta pieni joukko ihmisiä selviää, heidän ohellaan crakelaiset, lempeä jalostettu rotu, joka on kehitetty korvaamaan ihmiset.
Sivilisaatio on raunioina ja maailman ovat vallanneet kasvit ja eläimet. Uuden maan asukkaat yrittävät vaalia ihmisyyden rippeitä, mutta heitä vaanivat odottamattomat vaarat, pahantahtoiset ja älykkäät mutanttisiat sekä tappajiksi ryhtyneiden entisten vankien joukko.
"Ihmiskunnan kohtalonhetkiä perkaavan lähitulevaisuustrilogian vahva päätösjakso. Älykästä, yhteiskuntakriittistä ja monitahoista laatukirjallisuutta." – Tähtivaeltaja-palkintoraati
- Arvostelu Risingshadow'lla (Juha Salmi)
Uusimmat keskustelut
| Aloita uusi keskustelu tästä kirjasta | Näytä kaikki keskustelut |
Tietoa kirjailijasta :: Margaret Atwood
Margaret Atwood (s. 1939) on tunnetuimpia kanadalaisia nykykirjailijoita.
Atwood syntyi Ottawassa. Hänen isänsä oli eläintieteen professori ja hyönteistutkija ja hänen äitinsä Margaret ravintotieteilijä. Atwood vietti lapsuutensa perheensä kanssa eräretkillä Pohjois-Quebeckin metsissä ja oppi tällöin jo rakastamaan luontoa ja kirjallisuutta. Vuonna 1946 perhe muutti Torontoon. Myöhemmin hän opiskeli yliopistossa englanninkielistä kirjallisuutta ja toimi yliopiston opettajana. Asuttuaan useita vuosia eri puolilla maailmaa, muun muassa Englannissa ja Australiassa, Atwood palasi Torontoon, missä hän nykyään asuu. Hän on naimisissa kirjailija Graeme Gibsonin kanssa ja heillä on yksi tytär. Atwood on ... (lisää)
Muita kirjoja joista saatat pitää
 |  |  |
Kirja-arvioita (1) |
|---|
Uuden maan päätarina jatkuu siitä, mihin edelliset osat loppuivat. Harmi, kun en huomannut, että edellisten osien kertaus oli kirjan lopussa. Toki ilmankin tuli toimeen, vaikka vuosien varrella edellisistä osista palasia oli jo unohtunut. Juoni etenee, mutta kerronnassa keskitytään paljon henkilöiden menneisyyteen. Toby kertoo lapsenlailla uteleville crakelaishumanoideille - uusihmisille - tarinoita menneistä tapahtumista ja vähän muustakin. Henkilöistä keskitytään ... (lisää) |