Varjot

---

luultavasti yksi parhaimpia koko sarjassa. Selena oli aivan älyttömän ihana hahmo ja yksi suosikeistani. Hän ja Trez luovat yhdessä niin sensaatiomaisen parin, että he voittavat kaikki jo sarjassa esiintyneet pariskunnat. Jouduin nieleskelemään kyyneleitä montakin kertaa heidän kohtauksiaan lukiessa... iAmin tarina alkaa kunnolla vasta kirjan puolivälissä. Hänen romanssiinsa ei oikeastaan keskitytty yhtä paljon kuin Trezin, mutta enpä minä oikeastaan muuta odottanutkaan ottaen huomioon mikä kirjan loppuratkaisu oli. Maichen ja iAm ovat ihania ja olen oikeastaan aika helpottunut, että ainakin toinen veljeksistä sai jonkinlaisen onnellisen lopun. Entä Xcor ja Layla sitten? Heidän välinsä kuumenevat entisestään ja opin rakastamaan Xcoria entistä enemmän. Throe esiintyi kirjassa aika yllättävässä roolissa ja aloin vihata häntä sydämeni pohjasta. -- Loppujen lopuksi... kirja jättää sanattomaksi. Ward on luonut taas aivan upean teoksen. Lukija todellakin tuntee kaikki tunteet, mitä kirjan hahmot käyvät läpi, niin sensaatiomaisesti kirja on kirjoitettu. En törmännyt yhteenkään tylsään kohtaan ja voin sanoa, että Varjot ovat yksi parhaimpia teoksia, joita olen koskaan lukenut.

---

kyllä pohjustettiin koko kirjan ajan. Mutta tätä kirjaa, kuten aika monta edellistäkin vaivaa se, että hahmot ovat kuin yhdestä puusta veistettyjä, ja sivujuonien rönsyily. Hahmoissa ei vaan enää tunnu olevan mitään uutta, verrattuna sarjan alkuosiin, joissa jokainen oli (ja on vieläkin) selvästi oma selvä hahmonsa. Uusista hahmoista aina annetaan hiukan jotain aikaisemmissa kirjoissa, mikä saa kiinnostuksen heräämään, mutta sitten kun nämä hahmot päätyvät päähahmoiksi, ne taantuvat samaksi massaksi, valitettavasti. Sivujuonia tuntuu olevan hieman liikaa, jotta niistä muistaisi kaiken oleellisen kirjasta toiseen. Tämä teos oli kevyttä höttöä ajan kuluttamiseksi, ei sen enempää eikä sen vähempää.

---

tietoa siitä. Tykkäsin myös kun kirjassa rikottiin vanhoja perinteitä, esim. Paradisen asema ja s'hisben heimon tavat. Eli vääryyksiä oikaistaan, mistä tykkäsin erittäin paljon.

---

tässä lempi leiskui ja kuumia kohtauksia riitti. Lisäksi kuvioihin astui Abalonen tytär Paradise, josta mieluusti kyllä lukisin jatkossa lisääkin. Kirja oli oikeastaan alusta saakka melko surumielinen. Tarinaa varjosti Trezin tähtiin kirjoitettu tulevaisuus ja Selenan sairaus. Tämä kirja tavallaan loppui sekä onnellisesti, että surullisesti. Kaiken kaikkiaan taattua Wardin laatua edelleen ja tarjosi BDB-fanille paljon taas mahtavaa luettavaa ja juonenkäänteitä. Seuraavaa siis odotellessa!