Odininlapsi

Olipas hyvä! Ja koukuttava! 

Aluksi ärsytti, kun moni asia tuntui niin epäselvältä. Esim.se mitä henkilöt ovat, tai mitä eroa on mainituilla yminväellä ja odininsukuisilla, minkälainen kyky henkilöille tärkeä syleily onkaan... saattoi toki vaikuttaa, että luin e-kirjana, joten takakansia ja sivuja ei noin vain selailtu. Mutta kun kysymysmerkkinä vain luki kirjaa, niin kohta huomasi, että kysymyksiin alkoi tulla vastauksia ja ettei kirjaa voinut kesken jättää! Ei mitään simsalabim- taikoja, mutta yliluonnollista silti.. 

Toisin kuin monille muille, minulle Odininlapsi oli pettymys. Odotin varmaan liikaa, sillä kommentit Risingshadow'ssa olivat kehuvia, käyttäjäkeskiarvo kokea tietokannassa ja kirja sai myös Tähtifantasia-ehdokkuuden. Ei romaani kuitenkaan huono ollut, se ansaitsee kolme tähteä, ja Pettersen osasi kirjoittaa ihan sujuvasti.

Ongelmana oli se, ettei Odininlapsi "sytyttänyt" missään vaiheessa, vaan jäi ns. OK-tasolle. Hahmot, maailma ja juoni olivat minusta kaikki kohtalaisia, mutta en innostunut yhdestäkään kirjan osa-alueesta. Tapahtumat oli myös helppo arvata ennakkoon, esimerkiksi Näkijään liittyvän paljastuksen tajusin jo romaanin alkupuolella. Tykkään paksuista kirjoista, mutta Odinlapsessa oli pituutta aivan liikaa tapahtumiin nähden: yli 600 sivua kovakantisena.

Tämä teos nousi yhdeksi lempikirjoistani, kun sitä luin. Hirka on itsepäinen ja tulinen sielu, joka ulkopuolisuudestaan huolimatta näkee maailman kulkua. Rime taas luo itsestään vaikutusvaltaisen ja voimakkaan kuvan. Tarinan alku ei ollut kiinnostavin, mutta uppouduin siihen pikkuhiljaa. Oikein mukavaa ja mielenkiintoista luettavaa.

Mukaansa tempaava ja kiehtova tarina, jota ei olisi malttanut laskea käsistään. Joskus pitkissä tai pitkähköissä kirjoissa minulla on se ongelma, että ensimmäiset noin 70-100 sivua tökkivät ja sitten innostun, mutta nyt olin kiinni tarinassa heti alun jälkeen, ja se innostus kantoi ihan loppuun asti. Suurin kunnia tästä menee Hirkalle, joka on toimelias hahmo ja joka ei jäänyt juurikaan missään vaiheessa surkuttelemaan tilannettaan. Kiitosta myös kirjan juonelle, jossa oli mutkia ja toimintaa heti alusta alkaen.

Tämä kirja sai minut palaamaan taas fantasiahyllyille muutaman vuoden jälkeen. Jotain freesiä tässä oli, ehkä ympäristö. Ensimmäinen sivu, jossa kerrottiin, että kirja on "omistettu" ulkopuolisille, sai kyyneleitä silmiin. Imaisi kivasti mukaansa ja odottelen josko saisin jatko-osan käsiini.

Törmäsin tähän kirjaan ensimmäisen kerran kirjakaupassa ollessani ja ihastuin sen kiehtovaan kanteen. Se on omalla tavallaan kaunis ja puhutteleva. Samoin on kirjan sisältökin. Odininlapsesta välittyi aivan ainutkertainen tunnelma ja en olisi malttanut laskea kirjaa käsistäni hetkeksikään. Aivan upea kokonaisuus!

Kivasti punottu juonikuvio, jossa ilmeni edetessään kokoajan uutta. Heränneisiin kysymyksiin saatiin vastauksia pikkuhiljaa. Mihin suuntaan tarinaa kuljetetaan ei voinut arvata ennalta. Pienenä miinuksena varsinkin kirjan alkupuolikkaassa oli jonkin verran toistoa. Sen pani merkille, mutta en kokenut sitä kuitenkaan suureksi haitaksi. Oikein mukaansatempaava aloitus sarjalle.

Odininlapsi on niin kehuttu, että olisin halunnut pitää siitä enemmän kuin lopulta pidin. Tarinan sijoittaminen pohjoiseen oli ratkaisu, josta tykkäsin ja Pettersen sai mielestäni miljöön tuntumaan oikeasti karulta. Hirka on virkistävä hahmo siinä, ettei hän ole valittu tms. ihmelapsi. Sen sijaan hän on varsin pelokas (tosin sanavalmis ja suorasanainen) ja suhtautuu ihmisten kuolemaan sen ansaitsemalla vakavuudella. 

Hämmästyttävä kirja. Juuri Odininlapsen kaltaisia kirjoja minä haluan lukea.

Tuntui kuin kirjassa olisi ollut kaikki kohdallaan, maailma, juoni, henkilöt, harvoin tulee tällaisia teoksia vastaan. Tarina oli niin monimuotoinen ja kokonaisvaltainen, ettei sen olisi halunnut loppuvan. Yminmaa on periaatteessa melko tyypillinen fantasiamaailma, mutta silti se oli niin vaikuttava ja erilainen. Pettersen on jotenkin onnistunut kuvailemaan ja kertomaan kaikki pienetkin asiat, ilman että kerronta olisi käynyt missään vaiheessa tylsäksi. Uskomatonta, ei voi kuin ihmetellä miten joku on pystynyt luomaan tälläisen tarinan. Henkilöiden ja paikkojen kuvailu oli jotenkin niin hienovaraista, että kirjan edetessä huomasi tietävänsä, millainen mikäkin paikka oli ja miltä henkilöt näyttivät, vaikka tuntui, ettei sitä edes ollut kerrottu.

Tää kirja on täydellinen. Ei lisättävää.

Vau. Ei tästä osaa muuta sanoa. Tai osaahan sitä, muttei niin, että kirja saisi ansaitsemansa kunnian. Mutta yritetään. Kerronta oli upeaa ja mukaansatempaavaa. Erityisen kiinnostavaksi kirjan teki se, että se poikkesi niin paljon vanhasta ja totutusta! Ei vampyyreja, ihmissusia, haltioita tai muita fantasiahahmoja ja -örkkejä, vaan yrminväkeä! Ja näin suomalaiselle karu pohjola tuntuu hienolta maailmalta, luontevalta kuvitella. Myönnän lukeneeni ehkä liikaa USAhan sijoittuvia kirjoja ja siksipä tämä olikin ihana piristys! Kiehtova juoni, ei tylsän ennalta-arvattava. Ihania hahmoja joihin samastuu ja rakastuu ja jotka saavat sinut kyseenalaistamaan maailmaa niinkuin sinä sen näät! Hahmoista ja heidän suhteista ja VARSINKIN kirjan lopusta voisin paasata vaikka kuinka kauan, mutta jätetäänpä se jokaiselle itse koettavaksi. Suosittelen ehdottomasti jokaiselle! Ei muuta kuin odottamaan seuraavaa osaa!

Kerrassaan mahtava uusi kirja, tarina ja maailma. Pohjoismainen karuus yhdistettynä uskottavaan kuvitteellisen Yrminmaahan. Jotenkin tästä vain sai ihan äärettömän hyvät vibat! Kiehtovaa kerrontaa aikuiseen makuun, poliittista juonittelua ja jännitystä. Odotan jatkoa innolla!