Kesän miekka

Tietyt jutut meni ohitse tarinassa, mutta muuten  ihan hyvä ja hieman erillaisempi kun Kirjailian edeliset kirja.

Sai ainakin mun mielikuvituksen laukkaa.

Erittäin mukavaa luettavaa. Pidin kirjasta, koska koko ajan oli seikkailua eikä oikeastaan ollenkaan tylsiä kohtia. Kivana lisänä vielä oppii skandinaavisista jumalista.

Siitä on paljon aikaa (pari vuotta) kun viimeksi luin Riordanin kirjallisuutta, mutta minun onneksi hän on edelleen yhtä hyvä kirjoittamaan kuin silloinkin. Tarina etenee omalla painollaan ja kuvailua mahtuu mukaan vaikka kuinka paljon, mutta silti ei liikaa. Kirjaa lukiessa sai nauraa ja itkeä. Lukemista oli vain pakko jatkaa, sillä epätieto seuraavan sivun tapahtumista oli kauheaa. Minun on kuitenkin pakko myöntää, että olin myös hieman pettynyt tähän kirjaan. Se oli vain ihan liian verrattavissa Percy Jackson -sarjan ensimmäiseen osaan. Tuntui kuin Riordanin ensimmäinen kirja olisi kirjoitettu uudelleen, jumalat ja hahmojen nimet vain oli erit. Molemmissa kirjoissa poika menettää äitinsä hirviölle. Poikaa pitää silmällä hahmo, joka näyttää ihmiseltä ja on hänen ystävä. Molemmissa kirjoissa lumovoima estää "normaaleja kuolevaisia" näkemästä taikaesineitä. Päähenkilö on kaikkien mielestä idiootti joka ei osaa yhtään mitään ja hänen tarvitsee joka hetki todistella itseään. Itseäni nämä (ja monet muut) yhtäläisyydet ärsyttivät suunnattomasti, mikä hieman häiritsi tätä lukukokemusta. Mutta jos tämä kirja olisi ollut ensimmäinen minkä luen, niin mitään ongelmia ei tietenkään olisi ollut. Eikä saa tietenkään unohtaa puhuvaa miekkaa! Mikä mielestäni menee jo hieman yli. Puhuvat eläimet vielä ymmärrän ja hyväksyn, mutta kun miekat alkaa puhua ja toimia itsenäisesti niin... Mutta en halua tuomita tätä kirjaa ja alkavaa sarjaa ihan kokonaan, joten jään innolla odottamaan toista osaa ja toivon sen olevan parempi kuin tämä ensimmäinen.

Pidin paljon, tosin saman tapainen kuin aikaisemmat kirjat. Mahtavaa, kun kappaleiden hupaisat nimet olivat taas mukana. Henkilöhahmot olivat mielenkiintoisia ja sai nauraa riittävästi. Suosittelen jos on ikinä edes vähän pitänyt Riordanin aikaisimmista kirjoista.

Kesän miekka oli kyllä erinomainen kirja. Todella hauska ja vauhdikas, kuten Riordanin kirjat yleensäkin. Myös uusi mytologia oli erittäin mielenkiintoista. Muutenkin kirja tuntui hyvin raikkaalta ja uudelta, vaikka Riordanin nyt jo perinteiseksi muodostunut kaava on havaittavissa. Ottaen huomioon kuinka keskinkertaisia ja laahaavia Punainen pyramidi ja Eksynyt sankari tähän verrattuna olivat, voisi sanoa että Riordanin uudesta trilogiasta on mitä luultavimmin tulossa mahtava!