Tyylit: kauhu, historia, mainstream, maaginen realismi
Avainsanat: 1800-luku, elokuva, kummitukset
Alkuteos ilmestynyt 1987. Suomentanut Kaarina Sonck. Sidottu, kansipaperi.
Pulitzer-palkinto 1988.
Yhdysvaltain sisällissodan jälkeisessä Ohiossa Sethe, karannut orja, elää tyttärensä ja anoppinsa ja raskaiden muistojen kanssa. Hän on todistanut miehensä väkivaltaisen kuoleman ja uhrannut toisen tyttärensä, koska ei ole halunnut tämän elää orjuudessa.
Torjuttu menneisyys elää vahvasti talon asukkaissa. Kun taloon ilmestyy mies Sethen menneisyydestä, käy orjuuteen ja kärsimyksiin liittyvien muistojen tukahduttaminen mahdottomaksi.
Lopullisesti tilanne muuttuu, kun taloon ilmaantuu merkillinen nuori nainen, joka kutsuu itseään nimellä Rakkain. Hän takertuu taloon ja sen väkeen aivan kuin ne olisivat yhtäkkiä kaikki mitä hänellä on jäljellä. Mutta onko hänelle sijaa elämässä, jonka on jatkuttava?
Pulitzer-palkittu Minun kansani, minun rakkaani käsittelee Yhdysvaltain mustien historiaa ja kulttuuriperintöä monikerroksisesti ja aistivoimaisen runollisesti.
Uusimmat keskustelut
| Aloita uusi keskustelu tästä kirjasta | Näytä kaikki keskustelut |
Tietoa kirjailijasta :: Toni Morrison
Toni Morrison (1931–2019) oli oikealta nimeltään Chloe Anthony Wofford. Morrisonin esikoisromaani Sinisimmät silmät ilmestyi 1970. Romaanista Minun kansani, minun rakkaani (1987) hänet palkittiin Pulitzer-palkinnolla. Vuonna 1993 hän sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon ensimmäisenä mustana naisena ja ensimmäisenä mustana amerikkalaisena. Morrison toimi professorina Princetonin yliopistossa.
Kuva: Angela Radulescu. Lähde: Wikimedia Commons.
Muita kirjoja joista saatat pitää
 |  |  |
Kirja-arvioita (2) |
|---|
Hieno tarina, mutta jotenkin vaan liian raskaasti kerrottu minun makuuni. Olisi mieli tehnyt jättää kesken, mutta olen ihan tyytyväinen, että tuli luettua loppuun. Vaatisi kyllä varmaan uuden lukemisen ja keskittymisen, että tajuaisi kaikki kirjan hienoudet. Tällä hetkellä lukupiirissä aiheena orjuus niin tullut monta tätä aihetta käsittelevää kirjaa nyt luettua ja toki voin jatkossakin lukea siitä aiheesta lisää, kun on alkanut kiinnostaa tämä enemmän. |
Kirja kertoo Amerikan sisällissodan aikaisesta orjuudesta ja etenkin laki, missä orjanomistajilla oli oikeus hakea vapaisiin valtioihin paenneet orjat takaisin omistukseensa on tarinan perusta. Kirjailija on saanut kimmokkeen tarinaansa todellisen henkilön, karanneen orjan Margaret Garnerin teosta. Tarinaa kerrotaan kahdessa aikajanassa: nykyhetki sijoittuu vuodesta 1873 eteenpäin, takaumat parikymmentä vuotta aikaisempaan aikaan. Kertomus kuvataan pääosin entisen orjanaisen Sethen ja ... (lisää) |