Ihmeotukset ja niiden olinpaikat: Alkuperäinen elokuvakäsikirjoitus

J. K. Rowling
Julkaistu: syyskuu 14, 2017 (Tammi)
Alkuperäinen nimi: Fantastic Beasts and Where to Find Them: The Original Screenplay

Tyyppi: spekulatiivinen fiktio
Tyylit: fantasia > urbaani fantasia
Avainsanat: elokuva, harry potter
Osallistu keskusteluun (viestejä 113 kpl)

Alkuteos ilmestynyt 2016. Suomentanut Jaana Kapari-Jatta. Sidottu, kansipaperi.

Tutkija ja tutkimusmatkailija Lisko Scamanderin ihmeotukset karkaavat ja aiheuttavat kaaoksen New Yorkissa.

Huikea seikkailu vuosisadan alun New Yorkissa amerikkalaisten velhojen ja jästien ja ihmeotusten maailmassa! Jaana Kapari-Jatan kekseliäs ja loistava suomennos!

On vuosi 1926. Tylypahkasta aikoinaan valmistunut velho ja tutkija ja taikaministeriön työntekijä Lisko Scamander (jota elokuvassa esittää Eddie Redmayne) on ollut tutkimusmatkalla ympäri maailmaa tutkimassa ihmeotuksia ja hänen tarkoituksenaan on pysähtyä pikaisesti New Yorkiin, mutta pysähdyksestä tuleekin pitempi kuin hän arvasi. Amerikan jästit ovat hankalaa joukkoa ja Amerikan velhot pahemmassa pulassa kuin Englannin velhot. Osa Liskon ihmeotuksista karkaa ja New York on kaaoksessa.

J. K. Rowlingin käsikirjoitus elokuvaan Ihmeotukset ja niiden olipaikat on jännittävä seikkailu vuosisadan alun New Yorkissa, amerikkalaisten velhojen ja jästien ja ihmeotusten maailmassa. Tarinan inspiraationlähteenä ja innoittajana on ollut Lisko Scamanderin tekemä Tylypahkan oppikirja Ihmeotukset ja niiden olinpaikat.

Muokannut Jussi (14.09.2017)

Tietoa kirjailijasta :: J. K. Rowling

Joanne ”Jo” Rowling (s. 1965, nyk. Joanne Murray) on brittiläinen kirjailija, joka käyttää kirjailijanimeä J. K. Rowling (lausutaan roling). Hän on kirjoittanut nuortenkirjasarjan, jonka päähenkilö on velhopoika Harry Potter. Sarjan ensimmäinen kirja ilmestyi 1997 ja viimeinen vuonna 2007. Rowling asuu Skotlannissa. Hänen perheeseensä kuuluu aviomies ja kolme lasta.

Kirjoittamisen Joanne Rowling aloitti jo lapsena. Muun muassa Kenneth Grahmen kirja Kaislikossa suhisee oli hänelle rakas. Teini-iässä hänen lempikirjailijakseen nousi Jane Austen. Myös J. R. R. Tolkienin Taru sormusten herrasta teki häneen vaikutuksen. Kouluaikoinaan Rowling kuunteli The Clashin ja The Smithsin musiikkia. Ruokatunneilla ... (lue lisää)

hänellä oli tapana kertoa ystävilleen pitkiä tarinoita. Tarinoiden sankareina seikkailivat Rowling itse ja hänen koulutoverinsa.

Rowling opiskeli ranskaa Exeterin yliopistossa ja valmistui vuonna 1987. Hän työskenteli sihteerinä eri työpaikoissa, muun muassa Amnesty Internationalille. Rowling kirjoitteli huvikseen, kun aika kävi pitkäksi. Hän sai ajatuksen Harry Potterista istuessaan pysähtyneessä junassa lähellä Lontoota vuonna 1990. ”Katselin ulos ikkunasta ja näin hänet hyvin selvästi: pieni, ruipelo ja tummahiuksinen poika. Tiesin, että hän oli velho. Sitten ajattelin, että hänen täytyy käydä velhokoulua.”

Harry Potterin syntyä seurasi kuusi kuukautta myöhemmin Rowlingin äidinkuolema. Rowling on kertonut Harry Potterin tarinan syntyneen kuoleman aiheuttamasta surusta ja yksinolon tunteesta ja heijastuneen Harryn kokemukseen vanhempiensa menettämisestä. ”Kirjoitin kirjaa todellakin itseäni varten”, hän on todennut.

Saadakseen uutta ajateltavaa Rowling muutti Portugaliin, missä hän opetti englantia, avioitui ja sai tyttären. Avioliitto päättyi eroon ja vuonna 1994 Joanne Rowling muutti tyttärensä kanssa Edinburghiin, missä hänen sisarensa asui.

Rowling sai ensimmäisen Harry Potter -kirjan käsikirjoituksen valmiiksi 1995. Kymmenen kustantajaa hylkäsi käsikirjoituksen ennen kuin Bloomsbury-kustantamo kiinnostui siitä. Kustantamo halusi kirjaan kirjailijan nimikirjaimet,sillä siellä oltiin sitä mieltä, että pojat eivät lukisi naiskirjailijan kirjoja. Nimikirjainten K:n Rowling otti isoäitinsä nimestä Kathleen. Kirjasta Harry Potter ja viisasten kivi otettiin 500 kappaleen painos vuonna 1997. Romaanista tuli menestys ja opettajaksi opiskellut Rowling siirtyi täysipäiväiseksi kirjailijaksi.

Harry Potter -kirjoja on myyty yli 400 miljoonaa kappaletta. Suomenkielisiä Potter-kirjoja on myyty noin 1,2 miljoonaa.

Rowling ei aio kirjoittaa enempää fantasiakirjoja. ”Harryn maailma on niin laaja ja yksityiskohtainen ja olen elänyt sitä 17 vuoden ajan. Olisi vaikeaa luoda toinen maailma ilman, että se olisi jotenkin samanlainen Harryn maailman kanssa”, kirjailija onsanonut.

Harry Potter -kirjat on suomentanut Jaana Kapari-Jatta. Hän sai työstään kansainvälisen kääntäjäliiton Astrid Lindgren -palkinnon.

Rowlingin luoman Tylypahkan mukaan on nimetty dinosauruslaji Dracorex hogwartsia. Kirjailijan itsensä mukaan on nimetty asteroidi 43844 Rowling. Vuonna 2008 Times-lehti valitsi Rowlingin 50 parhaan toisen maailmansodan jälkeisen brittikirjailijan listan sijalle 42. Vuonna 2010 Rowling sai ensimmäisen H. C. Andersen -palkinnon.

Elokuvat

Harry Potter ja viisasten kivi (2001). Ohjaus Chris Columbus.
Harry Potter ja salaisuuksien kammio (2002). Ohjaus Chris Columbus.
Harry Potter ja Azkabanin vanki (2004). Ohjaus Alfonso Cuarón.
Harry Potter ja liekehtivä pikari (2005). Ohjaus Mike Newell.
Harry Potter ja Feeniksin kilta (2007). Ohjaus David Yates.
Harry Potter ja puoliverinen prinssi (2009). Ohjaus David Yates.
Harry Potter ja kuoleman varjelukset, osa 1 (2010). Ohjaus David Yates.
Harry Potter ja kuoleman varjelukset, osa 2 (2011). Ohjaus David Yates.

Linkkejä

Harry Potter -fanit.
Harry Potter Suomessa 1998–2008. Helsingin sanomat.
Viistokuja – Harry Potter -sanakirja.
Potterwiki.
Harry Potter Kirjavinkeissä.
Harry Potter -huumaa. Ylen Elävä arkisto.
Kati Hyttinen: Harry Potter on Tammen kultamuna. MTV3 20.3.2008.
Ismo Loivamaa: Harry Potter ja viisasten kivi. Helsingin sanomat 2.12.1998.
Mari Viertola: Harry Potter ja puoliverinen prinssi. Turun sanomat 17.3.2006.
Elina Lappalainen: Harry Potter ja kuoleman varjelukset. Savon sanomat23.7.2007.
Maija-Liisa Westman: Harry Potter ja kuoleman varjelukset. Keskisuomalainen 8.3.2008.
Mari Viertola: Harry Potter ja kuoleman varjelukset. Turun sanomat 8.3.2008.
Jussi Ahlroth: Siuntio Silosäkeen tarinat. Helsingin sanomat 5.4.2009.
Mari Viertola: Siuntio Silosäkeen tarinat. Turun sanomat 11.4.2009.

Kuva: J. P. Masclet 2007.