
Alkuteos ilmestynt 2017. Suomentanut Ilkka Rekiaro. Alkuperäiskansi: Jim Tierney. Kannen kuva: Federico Bebber. Sidottu, kansipaperi.
Bram Stoker -palkintoehdokas 2018.
KUVITTELE MAAILMA ILMAN NAISIA
DOOLING, APPALAKIT, USA. Unelias pikkukaupunki muuttuu eräänä päivänä kauhun näyttämöksi, kun tytöt ja naiset eivät enää havahdu unesta. Nukahtaessaan he koteloituvat kuin perhoset, eikä heitä missään nimessä kannata herättää. Miehet jäävät omilleen pandemiaksi kasvaneeseen kaaokseen ja joutuvat tekemään kipeitä päätöksiä – mutta selittämätön, ihmiskunnan kahtia jakava tulikoe on vasta alkanut.
Kun maailma hajoaa kahdeksi todellisuudeksi, voittaako miesten vai naisten puolisko selviytymistaiston? Vai onko tästä julmasta jaosta edes mahdollista selviytyä voittajana?
"Kauhukertomusten kaunotar." – USA Today
"Runsas ja värikylläinen eepos; kuin jättikokoinen Happy Meal -ateria." – Guardian
"Kingit kirjoittavat yhdessä saumattoman luontevasti. Kun action alkaa, tarina mennä jyristää kuin juna." – Publishers Weekly
"Kireätahtinen, räjähtävä loppunäytös tunteikkaine jälkimaininkeineen tiivistää viimeisiin lukuihin kahden Kingin parhaat puolet." – USA Today
Tietoja muokattu helmikuu 17, 2021
Owen King
Owen King (s. 1977) on Stephen ja Tabitha Kingin nuorempi poika, joka on aiemmin julkaissut kiitellyn romaanin ja novellikokoelman. Myös hänen vaimonsa Kelly Braffet on kirjailija.
Kirja-arviot & arvosanat
Kirja-arviot 189
Viestit 6
Alku oli todella hyvä, mutta noin 200 sivun jälkeen minua alkoi tympiä. Miehistä oli tehty jotenkin tosi vastenmielisiä, ja naisista puolestaan hyviä. Ei ollut mukava lukea tuollaista, vaikka olenkin itse nainen. Kirja jankkasi myös hyvin paljon paikoillaan. Jäi aika paha maku suuhun.
Kirja-arviot 35
Viestit 47
Ei jännittänyt, ei pelottanut.
Lopputapahtumat tuntuvat järjenvastaisilta. Lopetus muutenkin tökerö.
Kirja-arviot 330
Viestit 948
Tarinan idea on ihan hyvä ja hahmoista Eve Black on mielenkiintoinen. Myös eläinlähettiläät toivat tarinaan kivasti fantasiamaisuutta. Kirjassa on paljon ongelmallisia ihmisiä, mutta onneksi päähahmot eivät ole yksiulotteisia – läpeensä hyviä tai pahoja.
Tiivistämistä ja parempaa jäsentelyä olisi saanut olla. Samankaltaisista tapahtumista kerrotaan toistuvasti ja muutenkin asioita toistetaan liikaa. Tarina junnaa monesti paikoillaan. Eteneminen olisi saanut olla rivakampaa, tarpeettomien toistojen poistaminen olisi tehnyt kirjasta lyhyemmän. 750 sivua tälle tarinalle on liikaa.