1984
@ George Orwell
Alkuteos ilmestynyt 1949.
1. laitos: Vuonna 1984. Suomentanut Oiva Talvitie. WSOY, 1950. 8. painos 1984. Sidottu. Suomennoksesta on poistettu viittaus Neuvostoliittoon.
2. laitos: Vuonna 1984. Suomentanut Raija Mattila. Mukana aiemmin poisjätetty teksti. Päällys: Heikki Kalliomaa. WSOY, 1999. Sidottu, kansipaperi. Nidottu painos 2008, jossa Vesa Sisätön esipuhe. Bon-pokkari 2014. Sisältää esipuheen. Kansi: Markko Taina.
3. laitos: 1984. Suomentanut Jussi Tuomas Kivi. Basam Books Klassikko. Basam Books, 2021. Sidottu.
Valittu Tähtivaeltaja-lehden 1900-luvun tieteiskirjallisuuden Top 50 -listalle 2000.
ISOVELI VALVOO SINUA
Uusi vivahteikas suomennos totalitarismin vastaisesta klassikosta!
Viime vuosisadan kenties tunnetuin dystopia, George Orwellin (1903–1950) teos 1984 oli ilmestymisajankohtanaan vuonna 1949 hyytävä ennustus totalitaristisesta tulevaisuudesta, jossa Oseania-nimisen valtion ajatuspoliisi valvoo kansalaisia keinoja kaihtamatta ja aivopesee heidät uskomaan, että vallitseva kurinalainen maailmanjärjestys on oikea ja hyvä.
Tarinan on helppo nähdä perustuvan Neuvostoliiton kommunistiseen järjestelmään, mutta siinä on myös kaikuja ahdasmielisestä ja kurinalaisesta brittiläisestä yhteiskunnasta. Nyt vuosi 1984 on jäänyt aikoja sitten taakse, mutta maailmamme, jossa despootit mellastavat, jossa kansalaisia valvotaan ja manipuloidaan erilaisin teknologisin keinoin ja jossa puhutaan ”valeuutisista” ja ”totuuden jälkeisestä ajasta”, tuntuu muuttuvan kaiken aikaa yhä enemmän ja enemmän Orwellin vision kaltaiseksi.
Kertomuksen päähenkilö Winston Smith työskentelee Totuusministeriössä kirjoittaen historiaa uusiksi, jotta se noudattaisi puolueen virallista linjaa. Myös kieltä köyhdytetään tarkoituksellisesti jatkuvasti niin, että se palvelee paremmin puolueen tarkoitusperiä. Tuloksena on ”uuskieltä”, jonka sanasto ohjaa ihmiset ajattelemaan vallanpitäjien haluamalla tavalla.
Hiljalleen Winston alkaa epäillä, ettei puolue toimikaan vain kansalaistensa etua ajatellen vaan että se vääristelee asioita ja pidättää ajatusrikoksiin syyllistyneitä vain vallan itsensä vuoksi. Hän rakastuu salassa toiseen toisinajattelijaan, Juliaan. Mutta moiset epäilykset ovat vaarallista harhaoppisuutta, ja Winston ja Julia saavat ajan myötä karvaasti kokea hairahtumisensa seuraukset.
Orwellin luoma synkkä kuvitteellinen maailma vangitsee lukijan pihteihinsä jo ensimmäisillä sivuilla – koska se tuntuu jostakin syystä kovin todelliselta...
Arvosana kirjalle
George Orwell
George Orwell, oikealta nimeltään Eric Blair (1903–1950) oli englantilainen kirjailija, esseisti, kirjallisuusarvostelija ja toimittaja. Orwell koulutettiin englantilaisissa sisäoppilaitoksissa ja hän työskenteli Brittiläisen imperiumin poliisissa Intiassa ja Burmassa. Erottuaan siirtomaavirkailijan tehtävistä 1927 Orwell eli Pariisissa ja Lontoossa ja julkaisi yhteiskunnallisia reportaasikirjoja ja romaaneja. Orwell osallistui 1936–1937 vapaaehtoisena Espanjan sisällissotaan tasavaltalaisten puolella. Haavoittumisen jälkeen hän palasi Englantiin ja kuvasi kokemuksiaan kirjassa Katalonia, Katalonia (1938). Orwellin poliittiset näkemykset olivat lähinnä sosiaalidemokraattisia. Hän vastusti sokeaa kansallismielisyyttä mutta kannatti toimintaa oman maan puolesta.
Kirja-arviot & arvosanat
Kirja-arviot 93
Viestit 193
George Owellin klassikkodystopian Vuonna 1984 päähenkilönä seurataan 39-vuotiasta Totuusministeriön virkamiestä Winston Smithiä. Vaikka hänen tehtävään onkin menneisyyden uudelleen kirjoittaminen niin, että se palvelee nykyhetkeä, hän ei silti usko sokeasti Engsosin periaatteita, palvo jumalan asemaan noussutta Isoaveljeä tai hyväksy että 2+2=5. Hän on poikkeama systeemissä ja tietää, että tulee jäämään kiinni ennemmin tai myöhemmin. Onhan ajatusrikos pahinta, mitä oseanialainen tehdä.
Kirja-arviot 27
Viestit 194
Hämmentävä mutta kiehtova kirja. Todella lukemisen arvoinen.
Kirja-arviot 1
Viestit 0
Vuosi on 1984. Viisi- ja kuusikymmenlukujen yhteiskunnalliset muutokset ovat takana ja ihmiset elävät tarkkaan säädellyssä yhteiskunnassa Isoveljen valvovan silmän alla. Ajatuspoliisit valvovat että kukaan ei pääse esittämään ainoatakaan soraääntä ja Puolueen arvostelijat katoavat jälkeäkään jättämättä. Historiaa muutetaan sitä mukaa kun Puolueen intressit muuttuvat eikä muunlaista totuutta ole olemassa kuin Puolueen haluama. Tämä on lähtökohta George Orwellin 40-luvun lopulla kirjoittamaan poliittiseen trilleriin. Kirja seuraa Puolueen jäsenen Winston Smithin edesottamuksia hänen arvioidessaan ympäröivää maailmaa. Winston tuntuu kokevan elämänsä herätyksen hieman turhankin sopivasti aivan kirjan alkuvaiheissa, mutta se on tässä tapauksessa melkeinpä ainoa oikea tapa aloittaa. Orwellin teksti on yllättävän mukaansatempaavaa siitä huolimatta, että kertaus tuntuu nytkin olevan opintojen äiti. Samoja asioita puidaan uudelleen ja uudelleen, ja niin olennaisista huomioista kun yleensä onkin kysymys, tuntuu toisto välillä pysäyttävän tiiviin lukukokemuksen: teksti muuttuu inhimilliseksi ”heikkouksineen”. Orwell kirjoittaa perustekstiä. Hän ei käytä liian lennokkaita ilmauksia tai koukeroista kieltä eikä sorru turhaan yksinkertaistukseen. Teksti on juuri niin tavallista ja huomaamatonta kun sen hyvässä kirjassa pitääkin. Mitä vähemmän lukija muistaa itse sanoja, sitä paremmin hänelle välittyy viesti ja tunnelma. Ainoana ärsyttävänä piirteenä muutamat Orwellin vertaukset tuntuvat tökkivän pahasti ja vaikuttavat päälleliimatuilta kuin koristemakaronit pahvimukissa (<- huomaatteko mitä tarkoitan). Itse sanoma: Se on kaikessa mahtavuudessaan, todenmukaisuudessaan ja pelottavuudessaan loistava. Orwell esittää sellaisia perusteluita isovelivaltion syntyyn että lukijakin ihmettelee miksi uhkakuva ei vielä ole toteutunut. Pitkät pätkät kirjassa on omistettu oligarkian eri harvainvallan syiden ja seurausten puimiselle ja välillä tuntuu että kirjan lukeminen pitäisi jopa kieltää, jottei kukaan saisi siitä lopullista kimmoketta uuden, pelottavan yhteiskuntajärjestyksen luomiseen. Kaiken muun lisäksi kirja pureutuu loppua kohti ihmismielen perustavaa laatua oleviin kysymyksiin kuten todellisuuden määritelmään. Lukemisen jälkeen kirjasta jääkin kutkuttavan vainoharhainen kuva: mistään ei voi enää osaa olla varma. Vuonna 1984 on ehdottomasti tutustumisen arvoinen, kiinnosti politiikka tai ei, sillä se on loppujen lopuksi kirja yksilöistä. Winston Smithin taistelu vaistojensa kanssa on kiinnostavaa, sillä jo alussa hän myöntää ettei mahdollisuutta voittaa ole. Kaikki ovat jo kuolleita, toiset vain elävät vielä hetken. SOTA ON RAUHAA VAPAUS ON ORJUUTTA TIETÄMÄTTÖMYYS ON VOIMAA
