Ylivaltiaan orjat (Tuuli tulessa -trilogia, #2)
Keskiarvo 3.76
3.76 tähteä
Anna arvosana
star1
star2
star3
star4
star5
star6
star7
star8
star9
star10

Arvosanoja (50)
Kirjahyllytilastot

Ylivaltiaan orjat

William Nicholson
Julkaistu: 2003 (Tammi)
Alkuperäinen nimi: Slaves of the Mastery
Tyyppi: spekulatiivinen fiktio
Tyylit: fantasia, nuoret

Alkuteos ilmestynyt 2001. Suomentanut Helena Bützow. Kannen kuva ja kartta: Peter Sis. Typografian suunnittelu: Ilja Karsikas. Sidottu.

On kulunut viisi vuotta siitä kun kaksoset Bowman ja Kestrel Hath vaaransivat henkensä ja palauttivat ikivanhan Tuulilaulajan Aramanthiaan. Elämä Aramanthiassa on ollut rauhallista, kunnes toinen valtio hyökkää maahan ja valtaa sen. Aramanthialaiset joutuvat valloittajakansan orjiksi.

Masteryn maa on ulkonaisesti täydellinen, kaunis, hyvinvoiva, taiteita suosiva maa, mutta kaikki sen kansalaiset, lordeja myöten, ovat orjia ja vain johtaja on vapaa. Hyvinvointi perustuu pelkoon: jos joku on tottelematon, kostoa ei suunnata häneen itseensä vaan hänen läheisiinsä.

Ira Hath, kaksosten ja Pinpinin äiti, pystyy näkemään tulevaisuuteen. Hän näkee näyissään että manthien kansan oikea kotimaa, Sirene, on jossakin muualla ja että heidän on lähdettävä etsimään sitä. Bowmanin empaattisuus ja herkkyys on lahja, joka asettaa hänet erityisasemaan. Vapauttaakseen perheensä ja kansansa hänen on opittava ymmärtämään kaikkia. Hän oppii puhumaan jopa eläinten kanssa ja hallitsemaan mieltään ja tahtoaan niin, että kykenee lopulta käymään tahtojen taisteluun vieraan maan johtajan kanssa. Kestrelin rohkeus ja tulinen temperamentti ja Bowmanin herkkyys yhdistyvät jälleen voimaksi, jonka avulla mahdotonkin on mahdollista.

Mikä erottaa Nicholsonin trilogian muista fantasiakirjoista? Lämmin huumori ja se että, pääosassa on kokonainen perhe, ei vain lapset. Lojaalisuus, yhteenkuuluvuus, kyky nauraa itselle ja muille, rakkaus ja toinen toisistaan välittäminen ovat Nicholsonin tarinan tärkeitä teemoja. Trilogian ensimmäinen osa on nimeltään Tuulen laulu (2002).

(muokattu 28.09.2012)

Muita kirjoja joista saatat pitää

Harakanloukku (Faunoidit, #3)Lumottu lukukausiPimeän käskyläiset (Viisi vartijaa, #3)Petetty (Yön talo, #2)Sumussa (Synkät vedet, #2)

Kirja-arvioita (3)

Petotar-90 avatar
Kirjoittanut ()
5.0
Minusta Musta Torni on hyvä kirja aloittelen sitävielä, mutta olen mieltynyt siihen... Törmäsin vahingossa tuohon kirjaan kirjastossa ja se jotenkin vain tarttui käsiini.. Minua koskettaa kosvasti kaksosten (Kestrel ja Bowman) Heidän suhteensa ja heidän välinen siteensä. Minusta on hauskaa kuinka Kestrel "Kiroaa" päivän jolloin vielä joskus tapaisi heidän kotinsa tuhoajan, joka oli vanginnut hänen perheensä, ystävänsä ja kylänsä... Suosittelen tätä kirjaa kaikille ... (lisää)
Salde avatar
Kirjoittanut ()
3.5

Pidin kirjasta hieman enemmän kuin trilogian ensimmäisestä osasta, koska juoni tuntui eheämmältä. Minua puhutteli myös ajatus kaikkien ymmärtämisestä ja suvaitsemisesta supervoimana, jolla voidaan saavuttaa hyvää! Tässäkin kirjassa koko perheen seuraaminen päähenkilöinä oli kiinnostavaa.

Jossu89 avatar
Kirjoittanut ()
4.5
Tämän sarjan uusinta luvussa ensimmäisen osan jälkeen oli hiukan pettynyt olo. Se ei ollut yhtä hyvä kuin muistin. Mutta tätä lukiessa palautui mieleen miksi silloin aikoinaan pidin tästä sarjasta niin paljon. Oli kiinnostavaa lukea kaksosten, Kestrelin ja Bowmanin, suhteesta ja kuinka he kaipasivat toisiaan joutuessaan eroon toisistaan. Mutta kaikista mielenkiintoisin hahmo oli kuitenkin prinsessa Johdila eli Sisi, joka kehittyy kirjan aikana valtavasti. Alussa hän on vain ... (lisää)
Paikalla 3 jäsentä ja 51 vierailijaa
LordStenhammar, punnort, _Silence_
Uusin jäsen: Irma Niemiaho
Jäseniä yhteensä: 8737