Muukalainen

Luin Muukalaisen ensimmäisen kerran ehkä vuonna 2009, ja luin sen toistamiseen, kun teoksen pohjalta tehty Outlander-tv-sarja alkoi pyörimään tv:ssä. 

Teos alkaa vuodesta 1945, juuri toisen maailmansodan jälkeen. 28-vuotias Claire on ollut sodassa sairaanhoitajana ja hänen miehensä Frank rintamalla. Usean sotavuoden aikana pari on nähnyt toisiaan vain muutaman päivän ajan, joten rauhan myötä he päättävät uudistaa liittonsa viettämällä ns. toisen kuhertelukuukauden Skotlannissa.

Olen lukeut tämän kirjan aika monta kertaa läpi, ja pidän suomennoksesta, mutta nyt luin sen ensimmäistä kertaa alkuperäiskielellä. Jotenkin jäi olo, että sain tarinasta enemmän irti kun pitäydyin englannissa. Kirjan viimeksi lukemisesta on jo jokunen vuosi aikaa, joten olin aika yllättynyt kun kirjassa olikin vähemmän seksiä kuin muistinkaan. Ja aika paljon enemmän Clairen parantajantaitoja, joiden kuvailusta pidin, ne olivat kiehtovia. Olen lukenut todella paljon rakkausromaaneja ja tämän romantiikkapuoli erottuu edukseen sillä, että se tuntuu aidommalta kuin moni muu. Jotenkin "likaiselta" sen normaalin puhtoisen romantiikkajuonen sijaan. Jotenkin aikuismaisemmalta voisin jopa sanoa. Synkkähän tämä on loppua kohden, mutta sinnekin on saatu valonpilkahduksia, joten ei mennyt ihan mudassa soutamiseksi. Monin osin hyvin tyydyttävä tarina, ja josta jää kaikesta huolimatta hyvä mieli.

Alku oli minusta mielenkiintoinen, enkä pistä pahakseni aikamatkustusjuttuja, jossa nykypäivän tietotaidon omaavaa pidetään vähän outona aikaisemmilla vuosisadoilla. Mutta mutta. Kirja vaikutti siis alusta lupaavalta, mutta sitten lopahti. Valehtelematta kolme senttiä tästä kuuden sentin paksuisesta opuksesta on seksikohtauksia, raiskausyrityksiä muutamalla tapolla höystettynä - Vähän nopeammin kun luki, meinas mennä yhden kaverin tappamisen jälkeiset seksiaktit lukematta. Tämä voi siis olla huono tai hyvä asia. En kokenut, että se ois tökerösti kirjoitettua, mutta mielestäni 200 vuotta ajassa matkanneella saattaisi olla muutakin mielessään. Lisäksi joka samperin puskassa vainosi jotain vihollisia, miten se voi olla että aina niihin törmää kun jää yksin? Ehkä brittein saarilla on aina ollut ruuhkaa. No, joka tapauksessa juoni jäi joka tapauksessa rakkausjutun varjoon. Suosittelisin kirjan faneille Kristiina Vuoren historiallisia romantiikkakirjoja, saattaisivat olla samankaltaisia. Sepä mielenkiintoista olikin, kun jossain vaiheessa mainittiin Clairen potevan huonoa omatuntoa - ja Jaime oli tietenkin huomannut sen - vaikka tekstissä oli siitä aikaisemmin hyvin vähän mitään infoa. Mielestäni Claire olikin aivan liian sopeutuvainen ja olin pettynyt kun hän päätti jäädä. Loppuosan sitten lähinnä pikaluin tietääkseni mitä tapahtuu. Susihyökkäys oli niin plääh, että kirja menetti kaiken makunsa. En pitänyt. Loppuosan sarjoista saatan kelailla läpi, joska Claire saisi vähän särmää itseensä ja muisteltua modernin maailman hyviä puolia.

Muukalainen on loistava kirja. Juoni on erilainen (ainakin oma kirjahyllyn kirjoista) ja hyvä. Pidin todella paljon Clairesta ja Jamiesta. He olivat ihana pari ja Jamie on yksi kaikkien aikojen parhaista kirjojen mieshahmoista. Ja yllättävää kyllä, kirja ei tuntunut ylipitkältä, vaikka se onkin yli 800 sivuinen järkäle. Pidin kirjan väkivalta- ja seksikohtauksista. Ne olivat niin todentuntuisia, että sain sairasta mielihyvää lukiessani niitä. Odotan innolla, että saan käsiini sarjan toisen osan.

Juoni kulki sujuvasti, henkilöhahmot ja miljöö oli kuvattu kauniisti ja mielenkiintoisesti. Rakkaus, seksi, sota, ja historia nitoutui sulavasti yhteen. Vaikeitakin asioita oli lähestytty suoraan yksityiskohtia säästelemättä, eikä se saanut minua voimaan pahoin tai ahdistumaan. Ehdottomasti aikuisempaan makuun. Teksti oli luontevaa sekä aidontuntuista, melkein kuin itse olisin kulkenut skotlannin tuulisilla nummilla. Fantasiaelementtejä kirjassa oli vain aikasiirtymät, mikä ei tehnyt hallaa täälle historiallisella romaanille. Ehdottomasti luen jatko-osat. Janoan tietää miten parille käy.

Kirja on kyllä pitkä, mutta luin sen ahmimalla. Juonessa, miljöössä ja hahmoissa on minusta paljon Disneyä, pääpahiksessa eritoten. Muuten kirja on aikuisten makuun. Emli sanoo: Saatin Muukalaisen loppuun, se oli tavallaan hirveä mutta ei se mtn, tykkäsin kovasti ja nautin joka hetki. fe sanoo: No sentään! ^^ fe sanoo: Miksi hirveä? Emli sanoo: Esimerkiksi raakuuksia, kirjoittaja on ehkä sairaanhoitaja joka pystyy puhumaan murtuneista luista ilman pahoinvointia. Emli sanoo: Tosin, ei se pahalta tuntunut kun se on vain kirjassa ja sen osasi etäännyttää. 50 sivun mittainen rakasteluaalto oli kanssa hieno, kaitpa siinä muutakin tapahtui. fe sanoo: ..... fe sanoo: Rakasteluaalto.. Emli sanoo: =) Juttu on niin että rakastuttiin kesken seikkailua. fe sanoo: Kaikenlaista sitä tekemään mennäänkin. Lopuksi olin hiukkasen ruvella, mutta en moiti. Väkivalta ei ole perustelematonta. Yksittäisenä opuksena tykkäsin, tiedä jaksanko jatko-osiin tarttua. Fantasiaa on muuten aikasiirtymän lisäksi vain väläys.

Rakastuin!!! Uppouduin kirjaan niin kokonaan, että se oli pakko kahlata heti läpi. Aivan ihana rakkaustarina höytettynä sodan vaaroilla ja entisaikojen vainoilla. Tarinan henkilöt oli lumoavia ja kuvaukset Skotlannin maisemista sai aikaan sen että haluan heti sinne. -Jinx

Tämä kirja sai kyllä innostumaan lukemiseen, ja sen kyllä jaksoi loppuun asti ilman sen kummempaa kärsimystä, mutta ehkä se oli kuitenkin liian pitkä? Liikaa väkivaltaa ja seksiä. Jotenkin tuli tunne, että itse juoni jäi näiden kahden asian vuorottelussa (tai samanaikaisuudessaankin) varjoon, joten lyhempikin olisi riittänyt. Kirja sai todella ärsyyntymään, mutta myös nauramaan tai voimaan pahoin. Vaikka juuri ennen nukkumaan menoa sain tämän kirjan luetuksi, koin paremmaksi tehdä vielä jotain muuta ennen nukkumista, sillä jotenki kirja jätti ilkeän tunteen josta ei välttämättä halua nähdä unia. Jäi tämä nyt kuitenkin sen verran meileen, että saatan harkita jatko-osia.

Tämän sarjan kirjoista löytyy kaikkea mitä voi toivoa: historiaa, nykyaikaa, poltiikkaa, sotaa, vähän fantasiaa, huumoria, rakkautta, seksiä, jännitystä, yllättäviä juonikäänteitä, kutkuttavia tilanteita, rakastettavia henkilöitä,ja riipaisen koskettavia kohtaloita! Koukuttaa armottomasti, lukukerta toisensa jälkeen! Näitä ei malta laskea käsistään:) Ehdottomasti parhaita kirjoja mitä olen koskaan lukenut. Olen kateellinen niille joilla tämä lukukokemus on vielä edessä. Sarjan kaikki kirjat todella hyviä!

Tähän kirjaan tartuin vain sen tähden, että sen takakansi toi mieleen Barbara Erskinen kirjat joista joskus teininä pidin. Eipä olisi kannattanut, tarina on pelkkää noitajahtia, naimista, väkivaltaa ja väkivallan seurauksista toipumista. Vaikka yleensä pidän sairaista kirjoista niin tämä aiheutti jatkuvaa pahaa oloa. Ehkä suurin syy siihen pahaan oloon oli saippuaoopperaa muistuttava juoni. Jatko-osiin ei kiinnosta tarttua.