Muumipeikko ja pyrstötähti

8.08 195

Alkuteos Kometjakten ilmestynyt 1946, uudistettu laitos Kometen kommer 1968. Tekijän kuvittama. Satufantasia.

1. laitos: Suomentanut Laila Järvinen. WSOY, 1955.
2. laitos: Suomennoksen tarkistanut Päivi Kivelä (23. painos). WSOY, 2010. Sidottu ja nidottu laitos.

Muumilaaksossa on rauhallista. Uusi silta on vasta maalattu, Muumipeikko kalastelee helmiä ja Muumimamma järjestelee näkinkenkiä kukkapenkkien ympärille. Mutta sitten puhkeaa myrsky, ja muitakin pahaenteisiä merkkejä alkaa näkyä. Joku järjestää Muumimamman hillopäärynät ja Muumipeikon helmet suureksi tähdeksi, jolla on pitkä pyrstö. Piisamirotta puhuu kauheita tulisesta tähdestä, joka voi tehdä kaikista muhennosta. Muumipeikko ja Nipsu päättävät lähteä kysymään neuvoa Yksinäisten Vuorten Tähtitornin professoreilta. Siitä tulee pitkä ja vaarallinen matka.

Adlibris: tarkista saatavuus

Luokitus: Fantasia Lastenkirjallisuus Kotimainen

Keskustelu: Tove Jansson (10 viestiä)

Arvosana kirjalle

Omassa kirjahyllyssäni

Kirjan tilaus

Nextory kampanja
Kokeile 30 päivää ilmaiseksi (lisätietoa)

[ näytä kaikki kampanjat ]

Kirja julkaistu 1955 (WSOY)

Alkuperäinen nimi 'Kometjakten'
Käännetty englanniksi Comet in Moominland

Tietoja muokattu marraskuu 1, 2015

Tove Jansson

Tove Jansson (1914–2001) oli kirjailija, taidemaalari, piirtäjä ja Muumi-hahmojen luoja. Jansson piti suurimpina kirjallisina esikuvinaan Lewis Carrollia ja Franz Kafkaa.

Tove Jansson syntyi Helsingissä taiteilijaperheeseen. Hänen isänsä oli kuvanveistäjä Viktor Jansson ja äitinsä piirtäjä Signe Hammarsten. Tove Jansson on muistellut lapsuuttaan vuonna 1968 ilmestyneessä teoksessa Kuvanveistäjän tytär. Tove Jansson opiskeli Tukholman taideteollisessa oppilaitoksessa, Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa Ateneumissa ja Ecole d'Adrien Holy’ssa Pariisissa. Hänen julkinen uransa alkoi piirroksilla pilalehti Garmnissa 1929.

Lue lisää ...

Kansainvälisesti tunnetuksi Jansson tuli satukirjoillaan (vuodesta 1945) ja sarjakuvillaan, joiden mielikuvituksellisen ja humoristisen henkilögallerian päähahmo on hyväntahtoinen Muumipeikko. Tove Janssonin kirjoja on käännetty yli 30 kielelle. Hän on Suomen käännetyin kirjailija.

Veljensä Lars Janssonin kanssa Tove Jansson kirjoitti ja piirsi Muumipeikko-sarjakuvaa, joka ilmestyi yli 40 maassa vuosina 1954–1975. Omien muumikirjojensa lisäksi Jansson kuvitti esimerkiksi J. R. R. Tolkienin Hobitin.

Muun muassa Philip Pullman ja Terry Pratchett lukeutuvat Tove Janssonin ihailijoihin. Pratchett kertoo: ”Se mitä hänen kirjoissaan erikoisesti rakastan on niiden monikerroksisuus. Voit lukea ne seitsemän tai kahdeksan vanhana, nauttia niistä ja palata niihin kun olet neljänkymmenen ja löytää aivan uusia ja erilaisia ulottuvuuksia. Yksi mistä erityisesti pidän on Muumipappa ja meri. Se on puhdasta hupia kun olet lapsi ja täynnä pohjoismaista synkeyttä ja vertauskuvallisuutta kun olet vanhempi.” (Aikakone 4/1991)

Juri Nummelinin mukaan Muumeissa vetoaa aines, joka on hyvin tyypillinen suomalaisille: Muumien maailma on sisäänpäin kääntynyt ja sen kaikki henkilöt ovat outoja eikä kukaan ole sankari. Jansson ei ottanut esimerkkiä edeltäjistään, vaan loi täysin omaehtoisen maailman. Hän myös antaa sen jäädä ristiriitaiseksi ja epäselväksi. Hahmot ja niiden väliset suhteet muuttuvat kirjasta toiseen ja myös Muumi-sarjakuvat ovat hyvin erilaisia kuin romaanit.

Tove Jansson oli myös mestarillinen novellisti. Hänen novelleilleen on ominaista selkeä tyyli, tarkka psykologinen hahmotus ja lempeä ironia.

Tove Jansson sai lukuisia palkintoja, kuten H. C. Andersenin palkinnon 1966, valtion kirjallisuuspalkinnon 1963, 1971 ja 1982, Taiteen Suomi-palkinnon 1993 ja Ruotsin akatemian suuren palkinnon 1994.

Muumikirjat

Muumipeikko ja pyrstötähti (1946)
Taikurin hattu (1948)
Muumipapan urotyöt (1950)
Vaarallinen juhannus (1957)
Taikatalvi (1957)
Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia (1962)
Muumipappa ja meri (1965)
Muumilaakson marraskuu (1970)

Muumi-kuvakirjat

Kuinkas sitten kävikään (1952)
Kuka lohduttaisi Nyytiä? (1961)
Vaarallinen matka (1977)
Outo vieras muumitalossa (1980)

Muumikirjat

Sarja sisältää 13 pääteosta ja yhteensä teoksia 18 kpl.

Alasarja Ilta saapuu Muumilaaksoon

Muumit ja suuri tuhotulva (Muumikirjat #1)

6.96 82

Muumipeikko ja pyrstötähti (Muumikirjat #2)

8.08 195

8.06 139

8.28 144

Kuinkas sitten kävikään? (Muumikirjat #5)

8.44 80

8.22 161

8.58 191

Kuka lohduttaisi Nyytiä? (Muumikirjat #8)

8.28 77

Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia (Muumikirjat #9)

8.02 109

8.10 166

Muumilaakson marraskuu (Muumikirjat #11)

7.92 142

7.44 34

Outo vieras muumitalossa (Muumikirjat #13)

7.84 25

9.00 2

8.00 2

7.34 3

9.00 1

8.00 1

Kirja-arviot & arvosanat

Mallaspappi

Arvosanat 120
Kirja-arviot 118
Viestit 232

helmikuu 22, 2018

7 / 10

Muumit ovat aina muumeja. En ole ikinä lukenut mitään muuta oikeaa Muumi-kirjaa kuin tämän, mutta olenpahan vain. Ihan nätti tunnelma ja yllättävänkin mielenkiintoista. Hahmot, juoni ja lähtöasettelu täysin erilaiset kuin animaatiossa. Tavallaan jopa jännittävää!

max

Arvosanat 1488
Kirja-arviot 16
Viestit 628

syyskuu 30, 2012

10 / 10

Muumipeikko ja pyrstötähti on ensimmäinen muumien seikkailuista kertova ei-kuvakirja. Kirjassa esitellään muumitalon asukit ja kerrotaan miten he kohtaavat Niiskuneidin ja Nuuskamuikkusen, jotka ovat myöhemmissäkin kirjoissa (ja sarjakuvissa sekä tv-sarjassa) keskeisiä hahmoja, joten se sopii erinomaisesti ensimmäiseksi muumikirjaksi. Muumipeikko ja pyrstötähti on myös paras muumikirja. Kirjassa on myöhempiä kirjoja villimpää huumoria ja mielikuvituksen juhlaa. Seikkailun aikana parodioidaan kaikenlaista ryppyotsaisuutta, mm. filosofiaa ja tiedettä, ja muumien hupsu kauppareissu kuuluu lastenkirjallisuuden klassisiin hetkiin. Lämminhenkinen muumiseikkailu sopii kaikenikäisille ja sen voisi jopa katsoa kuuluvan suomalaiseen yleissivistykseen.