Alkuteos ilmestynyt 1986. Suomentanut Oili Suominen. Sidottu, kansipaperi.
Kertoja saa joululahjaksi rotan. Se on ihan tavallinen rotta. Päiviä
rytmittävät radio-ohjelmat ja elämä soljuu eteenpäin. Pian rotta saapuu
kertojan uniin, siitä muodostuu Rottarouva. Se tietää maailman
historian ja pian käy ilmi, että se ainakin väittää tietävänsä myös
tulevaisuuden. Rottarouva väittää, että ihmiskunta rottien
varoituksista piittaamatta tuhoaa itsensä. Vai joko tulevaisuus meni?
Kiertääkö kertoja yksin avaruusaluksessa, viimeisenä ihmisenä?
Yhtäkkiä lukijaa viedään kiivaasti monimutkaisten tarinoiden
vyyhteen. Purjehdimme Itämerellä viiden naisen kanssa laskemassa
meduusoja, tutustumme goottilaisväärentäjä Malskatiin, Kasubiaan lähtöä
valmistelevan Oskarin kanssa suunnittelemme elokuvaa karkaavista
kanslerin lapsista, jotka sitten lukeutuvatkin rottia rakastaviin
punkkareihin ja lopulta päätyvät satuolentojen kanssa puolustamaan
maailmaa ja sen satuja. Välillä hyppäämme menneisyyteen, jossa tarina
rottia johdattavasta pillipiiparista saa uuden hahmon ja koko ajan
pysyy Rottarouva taustalla ennustamassa...
Arvosana kirjalle
Günter Grass
Günter Grass on yksi toisen maailmansodan jälkeisen ajan huomattavimpia saksalaisia romaanikirjailijoita. Hän sai kirjallisuuden Nobelin palkinnon elämäntyöstään vuonna 1999 ollessaan 72-vuotias.
Günter Grass syntyi vuonna 1927 danzigilaisen kauppiasperheen pojaksi. Hänen isänsä oli saksalainen ja äitinsä kašubi-puolalainen. Toisessa maailmansodassa Grass otettiin aluksi asevelvolliseksi työjoukkoihin ja hän palveli ilmatorjunta-apulaisena ja työpalvelussa. Hän haki 17-vuotiaana vapaaehtoiseksi sukellusvenelaivastoon, mutta sai käskyn ilmoittautua SS:n alaisiin panssarijoukkoihin, Waffen-SS:ään vuonna 1944 (ilman pahamaineista SS-koulutusta).
Rintamalla Grass joutui puna-armeijan rakettikeskitykseen 1945. Hän eksyi tuhotusta yksiköstään ja harhaili haavoittuneena väistellen omien teloituspartioita. Hänet toimitettiin sotasairaalaan Saksan hallussa vielä olleeseen Marienbadiin Tšekissä. ”Haavat paranivat pian ja unohtuivat. Mieleen jäi suomalaislottien ominaistuoksu: pyykkisaippuan ja koivuntuoksuisen hiusveden sekoitus”, Grass kirjoittaa Sipulia kuoriessa -teoksessa. Grass joutui amerikkalaisten vangiksi vuoteen 1946 asti.
Sodan jälkeen Grass työskenteli ja opiskeli grafiikkaa ja kuvanveistoa Düsseldorfin taideakatemiassa. Vuonna 1953 hän jatkoi opiskelua Berliinin kuvataiteiden korkeakoulussa. Vuosina 1956–1960 hän työskenteli kuvanveistäjänä ja kirjailijana Pariisissa.
Vuonna 1959 kirjoitettu Peltirumpu oli Grassin ensimmäinen romaani ja samalla teos, joka toi hänet suuren yleisön tietoisuuteen. Kirja kertoo Oskar-pojasta, joka varttuu kansallissosialistisessa Saksassa. Aikansa aikuisten maailmaa katseltuaan hän päättää, että ainoa keino vastustaa sitä on olla kasvamatta aikuiseksi.
Peltirummusta on tehty elokuva vuonna 1979.
Grass on saanut lukuisia kirjallisuuspalkintoja ja huomionosoituksia 1950-luvulta saakka. Nobelin lisäksi tärkeimpiä näistä ovat Thomas Mann -kirjallisuuspalkinto 1994 ja Berliinin Freie Universität -yliopiston kunniatohtorin arvo 2005.
Kuva: Gerhard Steidl / Tammi.
Keltainen kirjasto
Sarja sisältää 33 pääteosta ja yhteensä teoksia 80 kpl.
”Keltainen kirjasto syntyi vuonna 1954 Suomeen, jossa oli pulaa kaikesta – myös hyvästä käännöskirjallisuudesta. Niukkuuden ja epävarmuuden keskellä Keltainen kirjasto oli raikas tuuli, joka lennätti pölyä niin kirjahyllyistä kuin ajatuksista ja avasi ikkunoita ympäröivään maailmaan. Keltainen kirjasto on kasvanut yhdessä Suomen kanssa ja täyttänyt maailmankirjallisuuden ystävien hyllyt ja yöpöydät. Se on taistellut hyvän proosan, sanomisen vapauden ja ihmisyyden puolesta, naurattanut, itkettänyt, hämmentänyt, sivistänyt ja kansainvälistänyt ikäluokan toisensa jälkeen. Keltaisen kirjaston täyttäessä vuonna 2004 viisikymmentä vuotta, on se jo pitkään ollut Suomen kaikkien aikojen pitkäikäisin kirjasarja ja kansainvälisestikin ainutlaatuinen ilmiö. Maailma sarjan ympärillä on nyt tietenkin täysin toinen kuin sen syntyessä. Suomi on vauras ja kansainvälinen, vaikutteet ja viettelykset virtaavat vapaasti. Mutta Keltaisen kirjaston lupaus on se mikä ennenkin: tarjota suomalaisille valikoima parasta ajankohtaista maailmankirjallisuutta. Runsauden keskellä raikkaalta tuntuu, että parhaan tunnistaa helposti ja siihen on helppo tarttua.” (Tammi)
