Enni

Lue lisää ...

Kirjan teksti on raskasta edellä mainitun korukielen ja loputtomien kielikuvien takia. Tarina kuulostaa myös kirjan päähenkilön, Sawanan, kertomalta, eikä niinkään tarinalta jota eletään paraikaa, ja se vaikeutti kirjaan uppoamista entisestään. Mutta muutaman luvun edettyäni ja kirjoitustyyliin totuttuani löysin itseni janoamasta lisää ja lisää, ja olen kiitollinen siitä, etten lopettanut kirjaa kesken.

Rakastin kirjassa tuulia, sitä miten niistä kerrottiin, sekä erityisesti Sawanan vaiheita kirjan loppupuolella ja hänen kamppailuaan sen kanssa mikä on totta ja mikä harhaa. Geret nousi helposti lempihahmokseni koko tarinassa, ja Haian seuraaminen oli hyvin kiinnostavaa. 

Toisin kuin monet arvostelijat ovat sanoneet, mielestäni kirjassa ei ollut liikaa hahmoja. Hahmoja oli paljon, kyllä, mutta jokainen esiteltiin sopivassa kohdassa ja muutama kerrallaan, jolloin he eivät menneet keskenään sekaisin, ainakaan minun mielessäni. Jokainen hahmo piirsi minulle selkeän kuvan ajatuksiini josta sain helposti kiinni aina kun kyseinen hahmo otettiin uudestaan esille.

Viides tuuli on kirja, jota en kaikesta huolimatta suosittelisi kenelle tahansa, erityisesti jos ei lue hirveämmin kirjoja/fantasiaa. Mutta fantasian ylimmille ystäville annan varovaisen vinkin. Kirjassa voi mennä hetki, että tekstiin kykenee uppoutumaan, mutta kun siitä saa kiinni, voi lukukokemuksesta tulla hyvin nautinnollinen (kuten minun tapauksessani).