Amethystus

Tää kirja on ihana! Kirjoitustyyli on ihanaa ja lukeminen sujuu kuin tanssi. Joissain kohdissa (pakko myöntää) menin sekaisin siinä, kenen näkökulmasta kerrottiin, ja jouduin miettimään hetken että mitäs ihmettä nyt taas. Karou oli mielenkiintoinen, vahva ja johon mä tykästyin nopeasti. Akiva aukeni vähän hitaammin, mutta lopussa mä pidin siitä melkein yhtä paljon kuin Karousta. Mutta mun suosikkini on ehdottomasti Brimstone! Siinä oli se jokin, mikä kiidätti sen heti ykköseksi, ja loppu oli myös sen takia riipaiseva.

Ykkösosa oli parempi, vaikka tääkin oli hyvä. Jotenkin en päässyt mukaan kirjan tunnelmaan, ja alku oli todella pitkäveteinen, ainakin mun mielestä. Susien historia oli mielenkiintosta luettavaa, ja keskivaiheilla ja kirjan loppupuolella meno vain parani. Loppu oli tosi surullinen, jätti palan kurkkuun... Voi kun sais jo kolmannen osan käsiin!

Ihana, ihana, ihana. Yks mun lempikirjoistani tähän mennessä, vaikka pidänkin Piraijakuiskaajaa parempana (varmaan koska luin sen vahingossa ennen Käärmeenlumoojaa...). Joka tapauksessa Käärmeenlumoojan takia mä oon vähän enemmän kärryillä asioista, mikä on luonnollisesti hyvä juttu. Joone on sulonen, Vikke ärsyttävä ja hauska samaan aikaan ja Ronni salaperänen. Unna ja Rufus on - joo, taitaa olla helppo arvata mitä ne on yhdessä, kun sitä sanaakin on hoettu ihan tarpeeks. Kirja on hyvää luettavaa, Annukka osaa kertoa (jos näin voi sanoa) juonta hyvin eteenpäin, ja pari kertaa mä nauroin ääneen lukiessani, mikä sai mun äidin kattomaan mua oudosti. Jään innolla oottamaan, millon pääsen ostaan päätösosan!