Kirja-arvio: Osattomien planeetta

Kirjoittanut Thialfi - 2.0

Osattomien planeetta on 70-luvun poliittista tilannetta sekä yksilöanarkismin ja utopiakirjallisuuden vanhaa perinnettä edustava poliittinen romaani. Luvut kuvaavat vuorotellen tapahtumia kahdella planeetalla tapahtumajärjestyksen sivuuttaen. Esimerkiksi Brian Aldissin kirjoittamassa tieteiskirjallisuuden historiassa Trillion Year Spree kirjan rakennetta havainnollistetaan kaaviolla. Rinnakkaisuus sarjallisuuden sijaan ilmentää Shevekin fysikaalista teoriaa, ja fysiikka lähenee hippityyliin mystiikkaa. Anarresin maailma on vallankumouksellisten aikoinaan perustama hajautetun yhteisötalouden ja hallituksettoman yhteiskuntajärjestelmän maailma. Urras on pääomatalouden maailma. Kirjassa Anarresista kertovat osuudet edustavat utopiakirjallisuutta. Kirjallisuudenlajille tyypillisesti nämä osuudet ovat mielenkiinnottomampia ja ihanteellisempia. Urrasin osuudet edustavat tieteiskirjallisuutta ja sen tyypillistä välinettä yhteiskunnalliseen kannanottoon kärjistämällä kirjoitusajankohdan yhteiskunnan tiettyjä piirteitä. Kirjailija hyödyntää etsintämatkan perinteistä rakennetta. Vastaavasti näiden osuuksien vaivana on taas osoittelevuus. Anarresilaisten asenne työhön kuvataan vieraantumattomaksi. Jokaiselta vaaditaan kykyjensä mukaan ja jokaiselle annetaan tarpeidensa mukaan, kuten kommunismin ohje on. Ongelmaksi kuvataan vallan tietty keskittyminen laskentakeskuksen asiantuntijoille. Anarresin yhteiskunnassa on hankkiuduttu eroon sekä prostituutiosta että avioliitosta, jotka ovat sama asia. Anarreksella kumppanuus kestää määrittelemättömän ajan, vanhemmat tekevät työtä ja tapaavat lapsia vain ajoittain, koska lastenhoitoa on saatavilla ympäri vuorokauden. Urraksen Vea on ”ruumiilla keinottelija”. Tyypillisinä anarreslaisten valintoina kuvataan yksikumppanisuus ja heteroseksuaalisuus. Voisi kuvitella, että vallan hajauttaminen ei onnistuisi tässäkään tapauksessa niin hyvin. Frederik Pohl kuvaa tiettävästi eräässä novellissaan yhteiskuntaa, jossa ihmisten kaikki aineelliset on tyydytetty, mutta jossa ihmisten seurasta tulee valuutta ja valtataistelujen lähde. Poliittiset tutkielmat ja romaanit pitäisi kirjoittaa erikseen, vaikka jälkimmäisen saisikin hyödynnettyä taitavasti ihanteiden esittelyn palveluksessa. Romaanin teksti on liian usein alisteista ajatuksille. Henkilöhahmoista tulee ajatusten tai yhteiskunnallisten käyttäytymistaipumusten yksiulotteisia edustajia. Shevek on ihanteellinen vallankumouksellinen, Sabul korruptoitunut akateemikko ja niin edelleen. Mutta utopiakirjallisuuden uudenaikaista muunnelmaahan tämä edustaakin, vaikka alaotsikko on jätetty suomennoksesta pois.
Oliko kirja-arviosta sinulle hyötyä? 
star1
star2
star3
star4
star5
star6
star7
star8
star9
star10

Tietoa kirjasta :: Osattomien planeetta

Ursula K. Le Guin Julkaistu: 1979
Tyyppi: spekulatiivinen fiktio
Tyylit: scifiutopia + yhteiskunnallinen scifi
Avainsanat: hugo-palkinto, locus-palkinto, nebula-palkinto

Alkuteos ilmestynyt 1974. Suomentanut Kalevi Nyytäjä. Kansi: Heikki Kalliomaa. Sci-fi -sarja. Sidottu.

Hugo-palkinto 1975, Locus-palkinto 1975, Nebula-palkinto 1974. John W. Campbellin muistopalkinnon ehdokas 1975. Valittu Tähtivaeltaja-lehden 1900-luvun tieteiskirjallisuuden Top 50-listalle 2000.

Uusi uljas romaani Maameren tarinoiden ja teoksen Pimeyden vasen käsi kuuluisalta ... (lisää)

Muita kirjoja joista saatat pitää

BetoniporsasMatka tuntemattomalla planeetallaKuparihärkä (Rikkaiden unelmat, #2)Takaisin elämän lähteilleVuonna 1984
Paikalla 24 vierailijaa
Uusin jäsen: Essi Loponen
Jäseniä yhteensä: 8741