Kirja oli tosi hyvä ja juuri sopiva päätös sarjalle. Kirjasta löytyi sekä hauskoja kohtia, että surullisiakin. Erinorin hyökkäilyn seuraaminen oli aivan mahtavaa ja muutenkin oli kiva, kun syvennyttiin joihinkin henkilöihin tarkemmin. Harmi vain, kun piikkipaatsamakuningasta ja tammikuningasta ei näkynyt melkein ollenkaan.
Oliko kirja-arviosta sinulle hyötyä? 
star1
star2
star3
star4
star5
star6
star7
star8
star9
star10

Tietoa kirjasta :: Jäämaan viimeinen taistelu

Stuart Hill Julkaistu: lokakuu 22, 2009
Tyyppi: spekulatiivinen fiktio
Tyylit: fantasiakorkea fantasia, nuoret

Alkuteos ilmestynyt 2008. Suomentanut Aila Herronen. Päällyksen kuvitus: Mel Grant ja Carol Lawson. Sidottu.

Polypontuksen Scipio Bellorumin armeija oli kukistunut Kuuranviiman tasangon taistelussa, kun Etelän aavikoilta palannut Jäämaan prinssi Charlemagne johti valtakuntansa voittoon. Vain parin rauhallisen vuoden jälkeen ihmissusien vakoojat viestivät etelän suunnasta lähestyvästä uudesta uhasta. Artemisionin hypolitaanien verenhimoinen basilea Erinor etenee ... (lisää)

Muita kirjoja joista saatat pitää

Taistelun myrskyt (Throne of Glass, #5)TulisydänMatkalaiset (Syysmaa, #6)Savuvarkaat (Savuvarkaat, #1)Keskiyön kruunu (Throne of Glass, #2)
Paikalla 37 vierailijaa
Uusin jäsen: Ruska
Jäseniä yhteensä: 9376