Sysimetsän poika (Tarinoita Maan reunalta #1) - Paul Stewart, Chris Riddell6

Kirja-arvio :: Sysimetsän poika

Kirjoittanut Jackalbury

Mukavaa perus nuortenfantasiaa, jossa painopiste tosin vaappuu enemmän vilisevien tapahtumien ja onnettomuuksien puolella kuin syvällisemmässä Ikuisten Totuuksien kerronnassa ja käsittelyssä. Päähenkilö Paju meinaa monen muun protagonistin lailla kokea Tintin kohtalon, muuttua "Päähenkilöksi vailla ominaisuuksia" sitäkin värikkäämmän ja sekopäisemmän seurueen takia. Kirja toi hieman mieleen "Surkeiden sattumusten sarjan", kuinka Paju toikkaroi onnettomuudesta toiseen ja kuinka ystävät saavat surmansa ja pahat olennot pettävät hänet. Sysimetsän maailma florineen ja faunoineen on mahtavasti suunniteltu, kenties sen viherhelvettiin oli panostettu hieman liikaakin. Ylitse pulppuavan runsas metsä lihansyöjäkasveineen, vinksahtaneine asukkeineen ja aina nälkäisine petoineen tuntui jopa Eedenin puutarhan irvikuvalta. Tarina itsessään on loppujen lopuksi aika perinteinen etsintätarina, mystisesti löydetty orpolapsi joka etsii paikkaansa ja kotiaan maailmasta. Kieränlempo oli hahmoista kenties mehukkain, samoin mesinkäiset ja raivotarmoukat sisälsivät piikittelyä nykyajan ilmiöitä kohtaan. Paju vaikutti varsin onnettomalta hahmolta, mutta toivottavasti hän kehittyy trilogian jatko-osissa. "Sysimetsän poika" on mukavaa ajanvietelukemista ja varsin tyypillinen fantasiaseikkailukirjallisuuden edustaja. Suosittelen sille, joka etsii mukavaa ja sujuvaa lukemista ilman sen kummempia synkistelyjä tai pohdintoja. Arvosana: 6+.

Oliko kirja-arviosta sinulle hyötyä?

Kirjan tilaus
Kampanja: Kokeile 30 päivää ilmaiseksi BookBeat

Sysimetsän poika

Alkuteos ilmestynyt 1998. Kuvittanut Chris Riddell. Suomentanut Tiina Ohinmaa. Sidottu.

”Sinun kohtalosi odottaa Sysimetsän tuolla puolen…”

Sysimetsän peikot eivät koskaan poikkea polultaan, mutta erilainen ja muutenkin aivan erityinen Paju rikkoo sääntöä. Kun Spelda-äiti eräänä päivänä jälleen kertoo tuttua tarinaa Pajun nimen alkuperästä, hän paljastaa vihdoin kyyneleet silmissä, kuinka puun juurelta löytynyt, lohturiepuunsa kääritty poikalapsi aikoinaan päätyi Spelda ja Tuntum Halkoisen kasvatiksi. Paju on ällikällä lyöty: ”Kuka minä sitten olen?”

Pajun on lähdettävä matkaan serkkunsa luokse, halki synkän korven. Kehtolinnulta hän kuulee kohtaloonsa liittyvän ennustuksen ja ryhtyy toiveikkaana etsimään omaa tietään. Sysimetsän kirous vainoaa kuitenkin jokaista, joka on joskus rohjennut poiketa polulta…

Sysimetsän poika on kertomus oman identiteetin ja ystävyyden etsinnästä. Chris Riddellin ilmeikäs viivapiirroskuvitus tukee oivallisesti Paul Stewartin rönsyilevää fantasiaseikkailua.