Kirja-arvio: Golemin silmä

Kirjoittanut D.U.C.K_37
()

Tämä kirja oli parempi kuin edeltäjänsä Samarkandin amuletti. Kiinnostavamman tästä kirjasta teki Kitty. Oli todella odottamatonta molemmilta, Nathanielilta ja Kittyltä mitä he tekivät toistensa eteen. Viimeisessä kirjassa Nathaniel jopa rakastui Kittyyn. Paras osa kirjasta oli seikkailu Prahassa, joka oli jännittävä ja hauska, varsinkin Bartimeuksen ansiosta. Golem kuitenkin tuhottiin lopulta aivan liian helposti, mutta ei kai ollut muutakaan vaihtoehtoa. Muulloin kirjaa olisi pitänyt pidentää entisestään, ja silloin se olisi ollut jo liiankin pitkä. Mutta kaiken kaikkiaan hyvä kirja. Jos ei olisi lukenut ensimmäistä osaa olisi vaikeaa pysyä perässä.

Oliko kirja-arviosta sinulle hyötyä?


Golemin silmä

Alkuteos ilmestynyt 2004. Suomentanut Mika Kivimäki. Kansi: Laura Lyytinen. Sidottu.

Mythopoeic-palkinto 2006 (paras lastenkirja, koko trilogia).

Kaksi vuotta sitten Nathaniel, maagikon nuori oppipoika, päihitti julman maagikko Simon Lovelacen. Nyt 14-vuotias Nathaniel on kipuamassa kovaa vauhtia korkeammalle maagikoiden maailmassa. Pääministeri on valtuuttanut hänet kukistamaan vastarintaliikkeen, joka yrittää kansannousun avulla kaataa maagikoiden valtakunnan.

Vastarintaliikkeen toimintaa tarkkaillaan voimakastahtoisen tytön, Kittyn, näkökulmasta. Monen turhan yrityksen jälkeen Nathanielin on nieltävä ylpeytensä ja kutsuttava avukseen vanha tuttavansa Bartimeus, 5000 vuotta vanha djinni.

Tilanne muuttuu hengenvaaralliseksi kun voimakas maaginen olento golem saattaa koko Lontoon sekasorron valtaan. Nathanielin ja Bartimeuksen on pystyttävä löytämään golemin voimanlähde.

Etsintä vie heidät Prahan kaduille, Lontoon katoille ja moniin muihin vaarallisiin paikkoihin. Hurjan ajojahdin aikana he kohtaavat myös yllättävän liittolaisen ja yhdessä nämä kolme kumppanusta lopulta selvittävät golemin salaperäisen isännän henkilöllisyyden.

Huima jatko Samarkandin amuletille (2004).