Sielun synnit (Synnit #2) - Eve Silver6

Kirja-arvio :: Sielun synnit

Kirjoittanut Q_Black

Jotenkin ihastuin tähän demonien ja sielunsyöjien maailmaan kun luin ensimmäisen osan. Minua vaan harmittaa suuresti se, että tämäkin kirja kuuluu Harlequinilla paranormaalin romantiikan osioon, mutta ei kyllä tässä mitään romantiikkaa pahemmin edes ollut. Tarina on mielestäni hyvä ja mielenkiintoinen, mutta siitä jää uupumaan juuri se olennainen eli räiskyvä rakkaus, jollaista vilahtaa aavistuksen kirjan puolivälin jälkeen ja jättää lukijan janoamaan lisää, mutta jatkoa ei tule. Kirja muutenkin loppuu vähän sellaiseen töksähtävään kohtaan ihan kuin kirjailijalla olisi ollut vain kiire päästä kirjoittamaan tarina loppuun. Petyin kyllä tähän vähän sillä ensimmäinen osa ainakin tarjosi minulle enemmän sitä mitä halusin. Mehukas pääjuoni kuitenkin saa vähän lisäpisteitä.

Oliko kirja-arviosta sinulle hyötyä?

Kirjan tilaus
KAMPANJA: Storytelissä pidennetty ilmainen kokeilujakso 30 päiväksi!

Sielun synnit

Alkuteos ilmestynyt 2010. Suomentanut Eeva Koskimies. Nidottu.

Alastor Krayl haluaa selvittää veljensä murhan. Hän palvelee isäänsä Sutekhia ja ryöstää tälle pahoja ja toivottomia sieluja, sillä Sutekhin valtakunnassa maanalaisessa maailmassa pahuus ja kaaos sanelevat kaiken.

Hyvyys on suhteellinen käsite myös Naphré Kuratan elämässä. Maanalainen maailma on jaettu tarkoin lohkoihin, joilla kullakin on oma hallitsijansa. Nyt Naphré on saanut yhden hallitsijan suuttumaan omapäisellä käytöksellään. Aiemmin hän on liittynyt Asetin Tyttäriin, mutta hylännyt heidät kieltäydyttyään tietyistä rituaaleista.

Omapäisyys ei ole toivottu ominaisuus, kun palvellaan maanalaisen maailman valtiaita. Eikä Alastorin ja Naphrén pitänyt koskaan kohdatakaan, sillä heidät on määrätty verivihollisiksi. Joskus maailma kuitenkin yllättää ja pelastuksen voikin löytää sieltä, mistä vähiten sitä osaa odottaa…