Kirja-arvio :: Suden veli
Suden veli
Alkuteos ilmestynyt 2004. Suomentanut Tarja Rouhiainen. Mustavalkoinen piirroskuvitus. Kuvittaja: Geoff Taylor. Sidottu.
Guardian-lastenkirjallisuuspalkinnon ehdokas 2005, Manchester Book Award -ehdokas 2006.
Torak on elänyt kaksitoista kesää isänsä kanssa Metsässä, erillään omasta heimostaan Suden klaanista ja muista ihmisistä. Torakin pahin painajainen toteutuu, kun isän kimppuun hyökkää äkkiarvaamatta valtava, silmittömästi tuhoava karhu.
Ennen lähtöään kuolinmatkalle isä paljastaa Torakille, että karhu on pahan hengen riivaama. Hän vannottaa Torakia tekemään kaikkensa, jotta Metsä ja siellä asuvat klaanit pelastuisivat karhun levittämältä pimeydeltä ja tuholta. Vain Torak kykenee siihen.
Torak on yksin, eikä hän osaa kuvitella, kuinka voisi selviytyä omin avuin tai selättää puiden pimeässä katveessa väijyvän pahuuden. Nääntynyt ja resuinen Torak löytää onnekseen seuralaisen: orvoksi jääneen sudenpennun, josta tulee hänen tosi ystävänsä.
Yhdessä Torak ja suden poikanen löytävät oikean tien, ja heidän uskomaton matkansa kohti salaperäistä Maailmanhengen vuorta alkaa. Edessä on tehtävä täynnä ennennäkemättömiä vaaroja ja ansoja…
Suden veli on seikkailuromaani, joka vie lukijansa yli kuuden tuhannen vuoden takaiseen esihistorialliseen aikaan, luonnonhenkien hallitsemaan maagiseen maailmaan. Paver on loihtinut Pohjois-Eurooppaan sijoittuvaan tarinaansa kiehtovan mytologian sekä kokonaisen keräilijöiden ja metsästäjien klaanijärjestelmän.
Suden veli aloittaa uuden nuorten kuusiosaisen esihistorialliseen sarjan nimeltä Muinainen pimeys. Sarja on ollut loistomenestys niin kotimaassaan kuin ulkomailla, ja siitä on tekeillä elokuva.
Michelle Paver
Michelle Paver on syntynyt 1960 nykyisessä Malawissa Keski-Afrikassa. Michellen ollessa kolmevuotias perhe muutti Britanniaan, ja hän on varttunut Wimbledonissa, missä yhä asuu. Työskenneltyään kolmetoista vuotta asianajajana hän ryhtyi päätoimiseksi kirjailijaksi.
Luonto, tarut ja eläimet – erityisesti sudet – ovat aina kiehtoneet Paveria, ja hän harrastaa intohimoisesti muinaistutkimusta ja kansatiedettä. Muinaisen pimeyden laajat taustatyöt saivat hänet lähtemään Grönlantiin, jossa hän tapasi jääkarhun, ja Pohjois-Norjan vuonoihin, missä hän tutki miekkavalaiden elämää.
Päästäkseen kivikautiseen tunnelmaan Paver retkeili muun muassa Suomen Lapissa syöden poroa ja puolukoita ja