Kirja-arvio: Artemis Fowl

Kirjoittanut Kirjaneito - 4.0

Artemis Fowlin lukeminen toiseen kertaan virkisti muistoja myös ensimmäisestä lukukerrasta ja sitä edeltäneistä ajoista. Erityisen selvästi muistin ennakkoluulot, joita minulla tätä kirjaa kohtaan joskus oli. Tiedä sitten mistä olivat alunperin kummuneet, mutta turhia ne joka tapauksessa ovat olleet. Artemis Fowl on loistava kirja joka toimii toisellakin lukukerralla. Erityisesti minua viehättivät kirjassa seuraavat seikat: Colferin luoma maailma, Artemis Fowl itse, sekä huumori. Aloittakaamme maailmasta. Colferin näkemys keijuista on sellainen, mihin en ole oikeastaan missään muualla törmännyt. Keijut eivät muistuta perinteisiä kukissa asuvia perhossiivillä varustettuja barbeja, tai pelottavan kauniita juonittelijoitakaan. Sen sijaan keijut ovat melko lailla ihmisten kaltaisia, tosin pienikokoisempia ja he asuvat syvällä maan alla, jonne ihminen on ne ajanut. Keijuja on kuitenkin monia lajeja, mennikäisistä hiisiin ja kentaureista kääpiöihin. (Minulla, jolla on pinttyneitä mielikuvia juurikin kentaureusta ja kääpiöistä kesti kyllä jonkin aikaa tottua Colferin näkemyksiin, jotka eroavat varsin paljon Narnia/Taru sormusten herrasta tyylisistä taruolennoista.) Ja vaikka keijuilla on käytössään taikuutta, tekiniikka on syrjäyttänyt sitä paljolti. Tekniikastakin oli mahtavaa lukea ja esimerkiki biopommien sekä iiriskameroiden voisin kuvitella vetoavan myös poikalukijoihin. Mutta asiasta toiseen, vuorossa itse Artemis Fowl. Artemis Fowl toi taas mieleeni mieltymykseni älykkäisiin päähenkilöihin, joiden huippua Artemis on. Itse rakastin lukea Artemiksen superälykkäistä suunnitelmista, joita muistan ensimmäisellä lukukerralla olleen mahdoton arvata. (Ja oikeastaan jouduin miettimään kunnolla, että edes ymmärsin kaikki käänteet :D.) Artemis Fowl on nero kaikessa mihin ryhtyy, on kyseessä sitten Mona Lisan jäljennös, sifonian sävellys tai nerokas varkaus. Oikeastaan nuoren rikollisneron ainoa heikkous on fyysisessä voimassa, mutta sitä varten Artemiksella on uskollinen ystävänsä ja henkivartijansa Butler. Sitten vielä huumorista. Colfer lukeutuu mahtavassa huumorissaan samaan kastiin Rick Riordanin kanssa. Hahmojen älyttömät tokaisut, sekä älyvapaat juonenkäänteet ja fantasiaelementit takaavat sen, ettei naurua puutu tätä kirjaa lukiessa. Juoni ei kuten jo mainittua päästänyt otteestaan tällä toisellakaan lukukerralla ja olen varma, että tulen lukemaan myös muut Artemis Fowlit uudenpaan otteeseen.
Oliko kirja-arviosta sinulle hyötyä? 
star1
star2
star3
star4
star5
star6
star7
star8
star9
star10

Tietoa kirjasta :: Artemis Fowl

Eoin Colfer Julkaistu: 2001
Tyyppi: spekulatiivinen fiktio
Tyylit: fantasia, nuoret, seikkailu
Avainsanat: elokuva, keijut

Alkuteos ilmestynyt 2001. Suomentanut Jaakko Kankaanpää. Päällyksen kuva: Tony Fleetwood. Sidottu, kansipaperi.

”Pysy loitolla, ihminen. Et tiedä minkä kanssa olet tekemisissä.”

Vain 12-vuotias Artemis Fowl on tunnetun rikollissuvun nuorin vesa. Kun Artemis kaappaa rohkean menninkäiskomisario Holly Shortin panttivangikseen, maan alla asustavien keijujen, maahisten ja peikkojen yhteisrintama uhittelee päihittävänsä kevyesti nokkelan ... (lisää)

Muita kirjoja joista saatat pitää

Artemis Fowl: Kadonnut siirtokunta (Artemis Fowl, #5)Artemis Fowl: Opalin kosto (Artemis Fowl, #4)Artemis Fowl: Aikaparadoksi (Artemis Fowl, #6)Artemis Fowl: Viimeinen vartija (Artemis Fowl, #8)Artemis Fowl: Ikuisuuskoodi (Artemis Fowl, #3)
Paikalla 33 vierailijaa
Uusin jäsen: Irma Niemiaho
Jäseniä yhteensä: 8737