Kirja-arvio :: Kuoleman planeetta

Kuoleman planeetta on ilmeisesti Harrisonin ensimmäinen pidempi romaani, jonka huomaa paikoitellen juonen laadusta. Kirja alkaa omaan makuuni hieman turhankin vauhdikkaasti, kun päähenkilö Jason joutuu heti alussa takakannessa mainitun kiristyksen uhriksi ilman minkäänlaista hahmon taustatarinaa. Jasonin menneisyyttä ei kirjan edetessäkään paljoa valaista enkä ainakaan itse saanut täysin selville hänen motiivejaan teoksen päätapahtumapaikkana toimivan planeetan auttamiseen. Mikäli pääsee näistä ja muutamista muista seikoista yli, on teos lopulta varsin mukiinmenevä ja toiminnantäyteinen scifiseikkailu. Planeetan vihamielistä ympäristöä ja eläimiä kuvaillaan värikkäästi ja näitä vastaan epätoivoisesti taistelevat siirtolaiset ovat ehdottomuudessaan osittain humoristisia, mutta silti tietyllä tavalla realistisen oloisia. Kirja on ensimmäinen osa trilogiasta, jonka kahta muuta osaa ei ole suomennettu. Juoni ei silti jää häiritsevällä tavalla roikkumaan, vaan kirja toimii myös täysin itsenäisenä teoksena. Noin kahdensadan sivun mittaisena Kuoleman planeetta on sopivan kompakti paketti hieman vanhempaa science fictionia, mutta se ei ainakaan omilla listoillani aivan sinne kirkkaimpaan kärkeen kiilaa.