Viimeinen toivomus (The Witcher – Noituri #1) - Andrzej Sapkowski5

Kirja-arvio :: Viimeinen toivomus

Kirjoittanut Mainadi

Voin kuvitella, että 90-luvulla, jolloin kirja on ilmestynyt alkuperäiskielellään, siinä on ollut vielä kosolti uutuudenviehätystä. Hahmonrakennus, jossa paha ei olekaan paha, eikä hyvä täysin hyvä, on Kylmän sodan jälkeisessä Euroopassa ollut varsin uudistusmielistä ajattelua. Tällainen ajattelu onkin ollut tarpeen ymmärryksen luomisessa tuntematonta kohtaan ja moraalin korostamisessa. Samoin on varmasti ollut kirjasta pistävän luonnonsuojeluteeman osalla, joka ei vielä tuona ajankohtana ollut kovin trendikästä missään päin maailmaa. Nykyisin asiat ovat toisin noilta osin ja mikäli kirja olisikin kirjoitettu tänä päivänä 90-luvun sijaan, sitä todennäköisesti syytettäisiin lukijan aliarvioimisesta. Koin miljöön ja juonikaaret vanhentuneeksi. Samat tarinat ja suurin piirtein sama ympäristö ovat esiintyneet lukuisissa peleissä, kirjoissa, tv-sarjoissa ja elokuvissa yhä uudelleen ja uudelleen. Totuuden miekat ja muut vastaavat ovat lypsäneet aiheesta niin hyvin, ettei tälle sinänsä hyvälle kirjalle jätetä edes mahdollisuutta yllättää. Laajasti ajatuksen tasolla tapahtuva ja sinänsä onnistunut hahmonrakennuskin toteutuu tavoilla, joka ei nykylukijalle tarjoa mielestäni paljoa uutta. Syväluotavaa analyysia syistä ja seurauksista on jo todellisessa maailmassakin tarjolla niin ylitsepursuavan paljon, ettei sitä jaksaisi enää viihtymismielessä lukea. Tyhjänpäiväinen vatvominen hahmojen mielensisäistä ominaisuuksista saa aikaan turhankin korkeakulttuurillisia piirteitä. Annan noottia myös siitä, ettei suurinta osaa hyvinkin rikkaasta hahmogalleriasta esitetty muuten kuin nimien tasolla. Tokihan vampyyrit ja haltiat ovat turhankin tuttuja, mutta olisin halunnut joitain hahmoja esiteltävän paremmin kuin vain pelkän ilmoille heitetyn nimen tasolla. Kielellisistä seikoista jäi mieleeni se, että tekstissä tuli vastaan joitain sanoja, jotka eivät mielestäni kuuluneet tuohon keskiaikaiseen miljööseen – tätä ei kuitenkaan ollut havaittavissa häiritsevissä määrin. Kirja oli kaiken kaikkiaan ihan kelpo lukukokemus. Mikään tajunnanräjäyttävä elämys kirja ei ollut, mutta se ei välttämättä ole kirjan oma syy. Koen Viimeisen toivomuksen suomenkielisen laitoksen kohdalla ongelmana sen, että koko kirjasarjaa on alettu julkaista suomeksi aivan liian myöhään. Sen vuoksi tämän teoksen teemat ovat täysin loppuun kaluttua kaunokirjallisuuden ympäristöä.

Oliko kirja-arviosta sinulle hyötyä?


Viimeinen toivomus

Alkuteos ilmestynyt 1993. Suomentanut Tapani Kärkkäinen. Päällyksen kuva: CD Projekt RED. Päällys: Kai Toivonen. Sidottu, kansipaperi.

Ignotus-palkinto, Tähtifantasia-palkinto 2011.

Kirja, josta The Witcher -peli sai alkunsa.
Kirja, joka on tavoittanut yli 20 miljoonaa lukijaa.


Fantasiaa vaativaan makuun: älykästä huumoria ja synkkien metsien melankoliaa.

Viimeisen toivomuksen arvoituksellinen sankari on Geralt, jonka ammattina on maiden ja mantujen rauhaa häiritsevien epäihmisten surmaaminen. Mutta yhtä usein kuin Geralt suojelee ihmisiä varjoissa lymyileviltä kimairoilta, hän joutuu toteamaan vihollisensa taikuuden uhriksi: viatonkin ihminen voi tulla noidutuksi ihmissudeksi, ja kaunein hymy voi kuulua petolliselle vampyyrille. Ihmisyyttä ei voi tunnistaa katsomalla.

Viimeinen toivomus on harmaiden alueiden ja hienovaraisten vihjeiden kirja, rohkean sanailun ja kuivan huumorin läpäisemä mutta melankolinen. Se on vauhdikasta mutta maalta tuoksuvaa ja ihmiskuviltaan tinkimätöntä fantasiaa, jossa mielikuvitukselliset pedot, prinsessat ja linnanherrat nähdään uudenlaisissa luonnerooleissa. Se aloittaa saagan, joka kartoittaa ihmisyyden rajaseutuja kuin vain tarumaailma voi parhaimmillaan tehdä.

Viimeinen toivomus on Puolan vahvan, maagisen realismin perinteestä ammentavan fantasian ensiaskel Suomen kirjalliselle kamaralle. Noituri Geralt on kuitenkin tuttu jo sankoille joukoille suomalaisia, kiitos kirjasarjan inspiroiman, kehutun The Witcher -tietokonepelin (www.thewitcher.com). Kirjan valtavan suosion ansiosta puolalainen Andrzej Sapkowski (s. 1948) saattoi fantasiakirjallisuuden ystävien iloksi vaihtaa vuosikymmeniä harjoittamansa tekstiilimyyjän ammattinsa kirjailijan uraan, kotimaansa bestsellerlistojen kärjessä. Sapkowskin Noituri-sarjan oikeudet on myyty 20 kielelle, ja hänet palkittiin Britanniassa 2009 David Gemmell Legend -fantasiapalkinnolla.

Viimeinen toivomus on kerännyt kiitosta monista eri piirteistään:

”Kirja on lumoava sekoitus itäisen Euroopan kansantarustoa ja myyttejä, kauniita prinsessoja ja pahansuopia demoneja, eikä kaikki suinkaan ole sitä miltä näyttää. Viimeinen toivomus on loistava lukukokemus...” – waterstones.com

”Minä todella, todella nautin tästä kirjasta. -- Kukaan Sapkowskin hahmoista ei ole mustavalkoinen; heissä on kaikkia harmaan sävyjä, mukaan lukien Geralt ja hirviöt.” – The Deckled Edge

”Sapkowski on erittäin hyvä luomaan kiinnostavia, mielikuvituksellisia hahmoja, joissa on epätavallisen paljon syvyyttä – erityisesti Geraltissa, jota ihmiset jatkuvasti aliarvioivat.
Viimeinen toivomus on nautittava kirja täynnä sekä melankolisia että koomisia tarinoita. – The Wertzone

”...virkistävä valioyksilö...” – The Specusphere

”Sapkowskin sarjalla on mahdollisuus tavoittaa uutta yleisöä ja arvostusta fantasialle.” – Foundation

\"Sapkowskin erottaa fantasian muista tekijöistä huumorintaju, kirkas kerronta ja nopeatempoinen dialogi – yksinkeraisesti todellinen lukemisen ilo!\" – Playboy

”Slaavilaisilla myyteillä, kuivalla huumorilla ja pohdiskelevalla otteella ryyditetty Viimeinen toivomus aloittaa vahvasti Witcherin Suomen-valloituksen.” – Kai Saarto, Kaarinan uutiset

Viimeinen toivomus on tarinallisesti viihdyttävää luettavaa, mutta kirjan viehätys piilee sen kiehtovien henkilöhahmojen pään sisällä. (...) The Witcher -tietokonepelin poikinut kirja on tavoittanut maailmalla yli 20 miljoonaa lukijaa, ja sitä voi huoletta suositella myös fantasiakirjallisuuteen hieman vähemmän tutustuneille nuorille ja aikuisille. Nokkelalla huumorilla maustettu kertomus yllättää positiivisesti.” – Saska Vanhalakka, Aamulehti

”Sapkowski hyödyntää oivallisesti erilaisia myyttejä ja legendoja. Samalla hän nostaa parrasvaloihin itä- ja keskieurooppalaisen fantasiamaailman, jota on aivan liian harvoin käytetty hyväksi angloamerikkalaisessa genrekirjallisuudessa. (...) Noiturin maailma onkin yltäkylläinen yhdistelmä sujuvaa viihdettä ja omintakeista otetta.” – Jukka Halme, Tähtivaeltaja

Viimeinen toivomus on suomeksi käännetystä fantasiasta kirkkainta kärkeä. Se ei ole teennäistä tekopyhää uuskummaa vaan luettavan hyvää, kekseliästä, aikuiselle(kin) sopivaa kerrontaa, jossa mikään tai kukaan ei ole maalattu mustalla ja valkoisella.” – Pelit

”Viimeinen toivomus on poikkeuksellisen jännittävä ja mielenkiintoinen fantasiaseikkailu. Tämän kirjan jälkeen joutuu malttamattomana odottelemaan lisää sarjan teosten suomennoksia.” – Mauri Mäkynen, Salon seudun sanomat

”Voi hyvin kuvitella, että keskiaikaisen Puolan metsissä sijaitsee kirjan kaltainen maailma. Kirja sopii oikein hyvin aikuisempaan makuun, perinteiseen fantasiaan kyllästyneille. Se sopii myös niille, joille maistuvat synkemmät tarinat, joissa henkilöt eivät elä elämäänsä onnellisesti loppuun asti.” – Santeri Korhonen, Kansan uutiset Viikkolehti

Viimeinen toivomus on mielenkiintoinen tuttavuus. (...) Kirjan poikkeuksellinen huumori antaa tarinalle oman sävynsä. Sapkowskin huumori muistuttaa ajoittain tieteiskirjallisuudesta tuttua toista puolalaista, Stanislaw Lemiä.” – Sirpa Ylönen, Warkauden Lehti

”Puolalaisen Andrzej Sapkowskin Viimeinen toivomus on omaperäinen, hauska ja mukaansatempaava lukupaketti, joka hyödyntää kiehtovasti itäeurooppalaista kansanperinnettä. Kirjailija käsittelee muun muassa sankaruuden ja velvollisuuden teemaa sortumatta helppoihin ratkaisuihin. --- Viimeinen toivomus on hieno osoitus siitä, kuinka fantasia ylittää kulttuurien rajoja, koska tarina kertoo ihmisenä olemisesta. Taitava kirjoittaja tarjoaa teoksellaan älykästä, mielikuvituksellista draamaa. Lukija voi aivan aistia kerronnan ilon.” – Tähtifantasia-palkinnon perusteluista