Viimeinen haltia - Silvana De Mari6

Kirja-arvio :: Viimeinen haltia

Kirjoittanut Jackalbury

'Viimeinen haltia' oli sangen erikoinen luettava, tyyliltään se on suoran seikkailun ja syvällisen filosofian välistä. Kirjan maailmassa käsiteltiin hyvin erilaisuutta, suvaitsevaisuutta ja välinpitämättömyyden seurauksia ja vallanhimon turmelevat vaikutukset olivat myös loppu puolella mukana. Haltialapsi oli mielenkiintoinen hahmo, samoin kummatkin lohikäärmeet. Kirjan kenties surullisimmat hahmot olivat Emolohikäärme ja sen lapsi, Viimeinen Lohikäärme. Tarina alkoi hyvin, mutta loppu pienoinen pettymys. Tarina silti vei mukanaan, eikä siihen tylsistynyt missään vaiheessa. Kaiken lisäksi kirjassa seikkailun ja filosofian lisäksi huumoria. Tyyliltään kirja muisutti minusta Tiina Kailan 'Auringonlaskun torni'a. 'Viimeinen haltia' on nautittava lukukokemus ja suosittelen jokaiselle mukavaa luettavaa etsivälle. Arvosana: 8.

Oliko kirja-arviosta sinulle hyötyä?


Viimeinen haltia

Alkuteos ilmestynyt 2004. Suomentanut Laura Lahdensuu. Päällyksen kuva ja mustavalkokuvitus: Gianni De Conno. Päällyksen typografia: Kirsi Kujansuu. Sidottu.

Kiehtova fantasiaromaani Italiasta

Orpo haltialapsi Yorshkrunsquarkljolnerstrink tarpoo nälissään ja hädissään pois tulvivasta kylästään, jota vaivaa loputon sade. Nainen nimeltä Sajra – pakomatkalla hänkin – pelastaa kylmettyneen lapsen, ja vastoin ihmisten ja haltioiden kanssakäymistä määrääviä sääntöjä he jatkavat matkaansa yhdessä. Seudun pääkaupungin palatsin kellareista matkalaiset löytävät vanhan ennustuksen: maailmaa piinaava sade lakkaa, kun viimeinen haltia ja viimeinen lohikäärme kohtaavat. Alkaa monivaiheinen seikkailu, kertomus ystävyydestä ja rohkeudesta, suvaitsevaisuuden taistelusta ennakkoluuloja vastaan.

Viimeinen haltia on Italian menestynein fantasiaromaani, täynnä jännitystä, huumoria ja lohikäärmeiden ikivanhaa viisautta.