Auringon ydin - Johanna Sinisalo9

Kirja-arvio :: Auringon ydin

Kirjoittanut Sini

Sinisalon kuvittelema vaihtoehtohistoriallinen Suomi on pelottavan todellisen oloinen dystopia, jossa ihmislajia jalostetaan sopimaan konservatiivisiin rooleihin. Oikea nainen keskittyy naimisiinmenoon, lapsiin ja kodinhoitoon. Jos et sovi tähän muottiin, sinut steriloidaan. Kirja olisi huvittava, jollei se pitäisi koko ajan mielessä, että oikeasti on ihmisiä, joiden mielestä tuo maailma ei suinkaan olisi dystopia vaan ihanne. Kadonneen sisaren mysteeri ja chilin asema vaarallisena nautintoaineena maustoivat sopan erittäin kiinnostavaksi ja nautinnollisesti. Nyt kiinnostaisi lukea tähän rinnalle Jan Salmisen Äidinmaa ja katsoa kuinka sen suomikuva keskustelee Sinisalon luoman kanssa.

Oliko kirja-arviosta sinulle hyötyä?

Kirjan tilaus
Kampanja: Kokeile 30 päivää ilmaiseksi BookBeat

Auringon ydin

Sidottu, kansipaperi.

Tähtivaeltaja-palkintoehdokas 2014.

Olemme 2010-luvun Tampereella, mutta historiassa on 1800-luvulta lähtien tapahtunut muutoksia, jotka ovat tehneet Suomesta Euroopan Pohjois-Korean. Suomen Eusistokraattisessa Tasavallassa yhteiskuntarauha ja kansanterveys ovat arvoista tärkeimmät. Kaikki riippuvuutta aiheuttavat nautintoaineet on ankarasti kielletty: huumeet, nikotiini, alkoholi ja kofeiini. Seksin helppo saatavuus on sen sijaan valtion erityissuojeluksessa, ja valtiollinen tiede onkin kehittänyt sen jakelun vaivattomaksi. Ihmissuvusta on jalostettu uusi alalaji: altis, nöyrä ja itseään tyrkyttävä. Ennen heitä kutsuttiin naisiksi.

Yksi vaarallinen huume on kuitenkin jäänyt vielä osittain kitkemättä yhteiskunnasta: chili. Kirjan päähenkilöt Vanna ja Jare sotkevat näppinsä sen rikolliseen välittämiseen. Vannan yrittäessä selvittää, mitä hänen kadonneelle sisarelleen on tapahtunut, Jare törmää outoon uskontokulttiin, jonka käsissä on Auringon ydin. Onko tällä epäinhimillisen tulisella chililajikkeella mahdollisesti vaikutuksia, jotka on syystäkin kielletty?

Suomikumman mestarin uutuusromaani on myös nerokas yhteiskuntasatiiri. Ketkä lopulta hyötyvät ihmisten riippuvuuksista? Voivatko kaikki terveydelliseen hyvään tähtäävät toimenpiteet olla oikeutettuja? Mitä yhtymäkohtia tällä kaikella on meidän omaan aikaamme?

Romaani ampuu Sinisalon yhä tiukemmin suomikumman ytimeen. – Sinisalon vaihtoehtoinen yhteiskunta on yksityiskohtaisesti rakennettu ja se jää mieleen polttelemaan. Markus Määttänen, Aamulehti 20.9.2013

Nyt Sinisalo ei heristä sormea, vaan puristaa kätensä nyrkkiin. Hänen kirjallisessa iskussaan lukijan vatsaan on taitoa ja voimaa. Romaanin jälkeen pitää ottaa hetki lukua. Kääntelen kirjaa kädessäni, ja mietin, että olipahan trippi. Juhani Karila, Helsingin Sanomat 15.10.2013

Sinisalo kirjoittaa herkullisesti eloi-koulutuksesta. Kirjassa on lainattua ja mukailtua monesta tekstilähteestä, myös palveluskoirakoulutuksesta. Kirja ei kuitenkaan manifestoi miesvihaa. (--) Kirjan sukupuolitesteista on lyhyt askel ihmisoikeustesteihin, joilla rajoitetaan toisten ihmisyyttä, jotta se laajenisi niillä, joille mikään ei riitä. Helena Miettinen, Etelä-Suomen Sanomat 21.10.2013

”Hyytävän älykäs dystopia naisia alistavasta, terveysfasistisesta Suomesta.” – Tähtivaeltaja-palkintoraati